Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22937

Hankkeen nimi: VALVE - Valmennusta ja vertaisoppimista muuttuvassa toimintaympäristössä

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2023 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Työtehoseura ry, ruotsiksi Arbetseffektivitetsföreningen rf

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0202496-2

Jakeluosoite: PL 5

Puhelinnumero: 092904200

Postinumero: 05201

Postitoimipaikka: RAJAMÄKI

WWW-osoite: http://www.tts.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Korhonen Anne Kaarina

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.korhonen(at)tts.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447143701

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

VALVE-hankkeen tavoitteena on parantaa Keski-Suomen ja Pirkanmaan Green Care-, luonto- ja elämysmatkailuyrittäjien sekä muiden luontoa toiminnassaan hyödyntävien tai toimintaansa tälle alalle laajentavien hyvinvointialan mikro- ja pk-yritysten osaamista. Tavoitteena on lisätä valmiuksia uudistaa ja kehittää yritystoimintaa selviytymään korona-ajan yli ja sitä seuraavassa uudessa toimintaympäristössä.

Osallistujia valmennetaan omaksumaan uusia toimintatapoja, kehittämään uusia palvelutuotteita sekä parantamaan tuottavuutta. Hanke edistää yrittäjien vertaisoppimista, verkostoitumista ja yhteistyötä sekä vertaistuen avulla eteenpäin selviämistä. Verkostoitumisen kautta saadaan uusia ideoita liiketoiminnan kehittämiseen. Vertaistuen ja –oppimisen avulla voidaan jakaa kokemuksia ja ongelman ratkaisukeinoja sekä löytää uusia näkökulmia muutosprosessin toteuttamiseen. Hanke parantaa yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden työhyvinvointia ja sopeutumiskykyä erilaisiin muutostilanteisiin.

Hankkeessa vahvistetaan kohderyhmän tietoisuutta kestävistä ja vastuullisista palveluista. Vastuullinen ja kestävän kehityksen mukainen toiminta on jatkossa palveluyritykselle yhä tärkeämpi tapa toimia ja kestävien valintojen näkyminen asiakkaalle on edellytys kilpailukykyiseen, pitkäjänteiseen toimintaan.

Hankkeen myötä yrittäjien tietoisuus ja osaaminen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä yritystoiminnasta lisääntyy. He huomioivat jatkossa palveluiden hiilijalanjäljen ja luonnonvarojen sekä resurssien kestävän käytön liiketoiminnassaan.

Hanketoimenpiteillä tuetaan yritysten ja työpaikkojen säilymistä ja yritystoiminnan elpymistä pitkään jatkuneen COVID 19-pandemian jälkeen. Yrityksille tarjotaan konkreettista tukea yritystoiminnan uudelleenmuotoiluun ja henkilöstön työhyvinvointiin myös kriisin jälkeen. Liiketoimintaosaamista vahvistamalla yritysten toiminnasta saadaan kannattavaa ja taloudellisesti kestävää. Keskeistä kriisin jälkeen on keskittyä uuden ideointiin ja tulevaisuuden toimenpiteisiin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Green Care-, luonto- ja elämysmatkailuyrittäjät sekä luontoa toiminnassaan hyödyntävät hyvinvointialan palveluja tarjoavat yrittäjät Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat toimintaansa alalle suuntaavat ja laajentavat yrittäjät. Kohderyhmänä ovat yksinyrittäjät, mikro- ja pk-yritysten yrittäjät sekä niiden työntekijät.

Osallistujien arvioidaan jakautuvan siten, että noin puolet on Keski-Suomesta ja noin puolet Pirkanmaalta. Tämä arvio perustuu jo mukaan lupautuneiden yritysten kotipaikkakuntien jakaumaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yritysten välisellä yhteistyöllä saadaan synergiaetua ja pystytään tuottamaan uudenlaisia palveluja muuttuneessa markkinatilanteessa. Palveluekosysteemiin kuuluvat muun muassa majoitus- ja ravitsemispalveluja tarjoavat yritykset sekä henkilö- ja tavaraliikennepalveluja tarjoavat yrittäjät.

Matkailualan toimijat hyötyvät hankkeesta, koska toimivat palvelut tuovat alueelle matkailijoita ja vilkastuttavat elinkeinoelämää. Myös kunnat hyötyvät hankkeesta, sillä toimiva yrityselämä tuo osaltaan kuntaan verotuloja, lieventää työttömyyttä ja sitä kautta koronan tuomaa kuntatalouden notkahdusta.

Lisäksi muita hankkeesta välillisesti hyötyviä ovat:
- yrittäjäjärjestöt
- yhdistykset, kuten Green Care Finland ry
- Visit Finland
- Mara

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 87 312

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 87 312

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 87 312

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 87 312

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Keski-Suomi

Seutukunnat: Etelä-Pirkanmaan, Tampereen, Joutsan, Jyväskylän, Keuruun, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Lounais-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan, Äänekosken

Kunnat: Virrat, Punkalaidun, Lempäälä, Vesilahti, Kinnula, Äänekoski, Kyyjärvi, Petäjävesi, Kannonkoski, Hämeenkyrö, Saarijärvi, Mänttä-Vilppula, Karstula, Tampere, Ruovesi, Ikaalinen, Pirkkala, Urjala, Pihtipudas, Orivesi, Valkeakoski, Jyväskylä, Nokia, Kangasala, Viitasaari, Hankasalmi, Uurainen, Keuruu, Parkano, Joutsa, Kuhmoinen, Pälkäne, Juupajoki, Akaa, Muurame, Konnevesi, Kivijärvi, Jämsä, Luhanka, Sastamala, Multia, Laukaa, Toivakka, Ylöjärvi, Kihniö

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 33

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 25

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tilastollisesti tiedetään, että selvästi suurin osa kohderyhmässä toimivista yrittäjistä on naisia. Alan yrittäjät ovat miehiä useammin osa-aikaisia, sivutoimisia yksinyrittäjiä. Naisvaltaiset palvelualat kärsivät lisäksi huomattavasti koronan aiheuttamista rajoituksista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa tuetaan ja autetaan yrityksiä toimijoiden sukupuolesta riippumatta yhdenvertaisesti eli hankkeen toimenpiteisiin osallistuminen ei ole sukupuolisidonnaista. Sukupuolivaikutuksia arvioidaan läpileikkaavasti hankkeen kestäessä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite, mutta tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat itsestään selvät läpileikkaavat teemat. Hankkeen päätavoitteena on turvata – osallistujien sukupuolesta riippumatta – elinkelpoisten yritysten ja työpaikkojen säilyminen kriisitilanteen jälkeen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 7
Hanke toteutetaan luonnonvarojen käytön kestävyyttä tukien. Hanketoteutuksessa hyödynnetään aina kun mahdollista etäyhteyksiä, mm.Teams- ja puhelinpalavereja sekä tiedottamisessa sosiaalista mediaa. Yritysten tukemisessa ja koulutussisällöissä on resurssitehokkuus ja kiertotalous läpileikkaavana teemana mukana, koska yritysten täytyy koronatilanteen ohella pystyä vastaamaan myös tulevaisuuden muihin haasteisiin. TTS on vahva osaaja luonnonvara- ja kiertotalousteemoissa ja muiden hankkeiden havaintoja hyödynnetään.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 6
Hanke toteutetaan itsessään mahdollisimman resurssiviisaasti, esim. etäyhteyksiä hyödyntäen. Yritysten tukemisessa ja kehittämisessä mm. logistiikan aiheuttamia päästöjä vähentävät älyteknologian ja digitaalisuuden mahdollisuudet ovat mukana.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 5
Hankkeessa tuetaan ympäristöystävällisiä toimintatapoja, mikä turvaa osaltaan luonnon monimuotoisuutta. Alalla on suora ja välttämätön yhteys elävään luontoon, ja kehittäminen rakennetaan niin ettei se vaaranna luonto- ja ympäristöarvoja. Ympäristöarvojen huomioonottaminen on nykyään jo kilpailuetu tällä alalla.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 7
Teema nostetaan soveltuvin osin esiin hankkeessa. Yrittäjien on osattava kierrättää ja käsitellä jätteet sekä toimia materiaalitehokkaasti. Kiertotalouden mallien mukaan toimiminen on myös yritykselle kilpailuetu.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 10
Hankkeessa tarjotaan paikallisille yrityksille konkreettista tukea yritystoiminnan elinvoimaisuuteen kriisin jälkeen. Yrityskontaktointi tehdään yhteistyössä, mikäli mahdollista, paikallisten toimijoiden kanssa. Yritysten (myös eri alojen) välisellä yhteistyöllä saadaan synergiaetua ja pystytään tuottamaan uudenlaisia palveluja hankealueella. Tavoitteena on, että yritykset jatkavat kehittämistä ja ovat kestävästi toimintakykyisiä kriisin jälkeenkin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 9
Hankkeessa syntyy yhteistyöhön uusia, myös aineettomia, toimintamalleja yrityksille ja niiden yhteistyöhön. Tavoitteena on tuotteistaa uusia palveluita innovatiivisesti.
Liikkuminen ja logistiikka 5 2
Hanke toteutetaan etäyhteyksiä hyödyntäen ja valmennus tapahtuu osittain verkossa. Yritysten mahdollisissa live-tapaamisissa toimitaan liikkumisen aiheuttamien päästöjen ja ajankäytön kannalta mahdollisimman järkevästi. Yritysten logistiikkaratkaisut saattavat olla myös kehittämiskohde.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 7
Koronatilanne on valtavan kuormittava ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Työhyvinvointi on osa yritysten tuottavuuden kehittämistä ja kriisistä selviytymistä. Hankkeessa järjestetään valmennuksia muun muassa työhyvinvoinnista, työssä jaksamisesta sekä työn organisoinnista ja itsensä johtamisesta.
Tasa-arvon edistäminen 2 6
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat hankkeessa läpileikkaavat teemat. Suurin osa kohderyhmän yrittäjistä on naisia. Tavoitteena on turvata – osallistujien sukupuolesta riippumatta – elinkelpoisten yritysten ja työpaikkojen säilyminen kriisitilanteen jälkeen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 4
Hankkeeseen osallistuvat, eri kulttuuritaustoista tulevat yrittäjät huomioidaan tasavertaisesti, kunkin omaa kulttuuria kunnioittaen. Alueen kehittämisessä ulkomaalaisten matkailijoiden osuus on merkittävä, ja kaikki kulttuurierot on huomioitava.
Kulttuuriympäristö 3 6
Hankkeessa pyritään tukemaan kulttuuriympäristön hoitoa ja ymmärretään sen merkitys alueen viihtyisyydelle, omaleimaisuudelle ja vetovoimalle. Kulttuuriympäristön mahdollisuuksia elinkeinoelämän toiminnalle nostetaan esiin keskusteluissa ja tapahtumissa yritysten kanssa.
Ympäristöosaaminen 8 8
Teema nostetaan esiin hankkeen koulutuksissa. Ympäristöosaaminen on yksi osa yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehittämistä. Yritysten täytyy koronatilanteesta selviytymisen ohella pystyä vastaamaan myös tulevaisuuden muihin haasteisiin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

VALVE-hankkeen tavoitteena oli parantaa Keski-Suomen ja Pirkanmaan Green Care-, luonto- ja elämysmatkailuyrittäjien sekä muiden luontoa toiminnassaan hyödyntävien tai toimintaansa tälle alalle laajentavien hyvinvointialan mikro- ja pk-yritysten osaamista. VALVE-hankkeen toimenpiteillä eli valmennuksilla ja voimatreffeillä lisättiin valmiuksia uudistaa ja kehittää yritystoimintaa selviytymään korona-ajan yli ja sitä seuraavassa muuttuvassa toimintaympäristössä.

Hanketoimenpiteillä tuettiin yritysten ja työpaikkojen säilymistä ja yritystoiminnan elpymistä pitkään jatkuneen COVID 19-pandemian jälkeen. Yrityksille tarjottiin konkreettista tukea yritystoiminnan uudelleenmuotoiluun ja henkilöstön työhyvinvointiin myös kriisin jälkeen.

Osallistujia valmennettiin omaksumaan uusia toimintatapoja, kehittämään uusia palvelutuotteita sekä parantamaan tuottavuutta. Hanke edisti yrittäjien vertaisoppimista, verkostoitumista ja yhteistyötä sekä vertaistuen avulla eteenpäin selviämistä. Verkostoitumisen kautta saatiin uusia ideoita liiketoiminnan kehittämiseen. Vertaistuen ja –oppimisen avulla voitiin jakaa kokemuksia ja ongelman ratkaisukeinoja sekä löytää uusia näkökulmia muutosprosessin toteuttamiseen. Hanke paransi yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden työhyvinvointia ja sopeutumiskykyä erilaisiin muutostilanteisiin.

Hankkeessa vahvistettiin kohderyhmän tietoisuutta kestävistä ja vastuullisista palveluista. Vastuullinen ja kestävän kehityksen mukainen toiminta on jatkossa palveluyritykselle yhä tärkeämpi tapa toimia ja kestävien valintojen näkyminen asiakkaalle on edellytys kilpailukykyiseen, pitkäjänteiseen toimintaan.

Hankkeen myötä yrittäjien tietoisuus ja osaaminen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä yritystoiminnasta lisääntyi. He huomioivat jatkossa vastuullisuuden ja luonnonvarojen sekä resurssien kestävän käytön liiketoiminnassaan sekä viestinnässään.