|
|
|
Hankekoodi: S22938
Hankkeen nimi: Matkalla 2
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2023 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: TampereMissio ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 0155575-3
Jakeluosoite: Aleksanterinkatu 23 D
Puhelinnumero: 0334543100
Postinumero: 33100
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.tamperemissio.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kalle Kuusniemi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kalle.kuusniemi(at)tamperemissio.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 041 732 2226
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeella on kaksi tavoitetta:
1) tukea 18-29-vuotiaita tamperelaisnuoria mielenterveyspalveluun pääsyn odottamisessa, aloittamisessa ja siihen sitoutumisessa rinnalla kulkien, ja
2) rakentaa mielenterveyspalveluiden sosiaalinen innovaatio hyvinvointialueen ja kolmannen sektorin rajapinnalle.
Hankkeen kohderyhmänä ovat Tampereen mielenterveyspalveluiden nuorisovastaanoton lähetteen saaneet nuoret, joiden määrä on jo yli 1000. Nuoret joutuvat odottamaan hoitoon pääsyä useita kuukausia, jopa yli vuoden ja he tarvitsevat tukea jonottaessaan mielenterveyspalveluihin, hoidon aikana ja sen jälkeen.
Pirkanmaan hyvinvointialue ohjaa hankkeelle asiakkaita, joille hanke järjestää yksilö- ja ryhmätapaamisia sekä vertaistukea. Hankkeessa tehdään vaikuttavuusarviointia hyödyntäen Vamos-palveluiden laskentamenetelmiä. Hanke rakentaa asiakkaiden kokemuksiin pohjautuvan yhteiskehittämisen konseptin mielenterveyspalveluiden kentälle. Käytännössä järjestöjen, hyvinvointialueen ja kaupungin ammattilaiset tulevat yhdessä nuorten kanssa yhteiskehittämisen työpajoihin ratkaisemaan palveluekosysteemin ongelmia.
Hankkeena tuloksena, muun muassa,
- 70 mielenterveyspalveluun lähetteen saanutta 18-29-vuotiasta tamperelaisnuorta on saanut tukea mielenterveyspalveluun pääsyn odottamisessa, hoidon aloittamisessa ja siihen sitoutumisessa
- 20 ammattilaista on osallistunut mielenterveyspalveluiden yhteiskehittämiseen
- Yhteiskehittämisen tuloksena on kehitetty uusi toimintakonsepti, joka pohjautuu mielenterveyspalveluun jonottavien nuorten kokemuksin, jolla vähennetään erikoissairaanhoitoon kohdistuvaa painetta ja jossa hyödynnetään hyvinvointialueen ja kolmannen sektorin rajapintaa
Lyhyellä aikavälillä hankkeeseen osallistuneiden nuorten toimintakyky on parantunut. Julkisen ja kolmannen sektorin toimijat ovat saaneet käyttöönsä uudenlaisia ratkaisuja tai lisäarvoa olemassa oleviin palveluihinsa ja toimintamalleihinsa. Julkisen ja järjestösektorin yhteistyö on lisääntynyt. Hanke on osaltaan varmistanut, että sote-uudistuksella on palvelunkäyttäjien näkökulmasta myönteinen vaikutus palvelujen saatavuuteen ja laatuun. Tämä toteutuu, kun eri sektoreiden välinen yhteistyö jatkuu ja kehittyy saumattomasti.
Pitkällä aikavälillä uudet tutkittuun tietoon perustuvat ajattelu- ja toimintatavat leviävät edistäen samalla palveluintegraatiota ja tuottaen varhaisempia ja ennaltaehkäiseviä palveluita kohderyhmälle. Palveluihin pääsemisellä on merkittävä vaikutus nuorten tulevan työuran pituuteen ja sitä kautta kansantuloon sekä verokertymiin. Lisäksi pystytään katkaisemaan syrjäytymiskehitystä sekä ennaltaehkäisemään ylisukupolvista huono-osaisuutta.
Hankkeen toteuttavat TampereMissio ja Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö. Hanke kunnioittaa Rakennerahasto-ohjelmassa määriteltyjä horisontaalisia periaatteita ja edistää osaltaan Itämeren strategian hyvinvoinnin kasvattamisen tavoitetta.
Hankkeen pääkohderyhmänä ovat Tampereen mielenterveyspalveluiden nuorisovastaanoton lähetteen saaneet nuoret, joiden määrä on jo yli 1000. Nuoret joutuvat odottamaan hoitoon pääsyä useita kuukausia, jopa yli vuoden. Hanke tavoittaa heistä vähintään 70.
Toisena kohderyhmänä ovat yhteiskehittäjät eli ne nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset, jotka hankkeessa kehittävät nuorten kokemuksiin pohjautuvan mielenterveyspalveluiden konseptin. Hankkeessa toimii vähintään 20 yhteiskehittäjää, joista keskeisimpiä ovat perusterveydenhuollon ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon työntekijät Pirkanmaan hyvinvointialueelta, sekä muutamat Tampereen kaupungin ja paikallisten järjestöjen työntekijät.
Yhteiskehittäjien henkilökohtainen osaaminen karttuu hankkeessa ja leviää vähitellen heidän kauttaan heidän omien organisaatioidensa osaamiseksi. Siksi hankkeen välillisiksi kohderyhmiksi voidaan nimetä:
1) Pirkanmaan hyvinvointialue, jossa hanke on ensimmäisiä käytännön toteutuksia järjestöjen ja hyvinvointialueen rajapinnassa ja yhteistyössä tehtävät ratkaisut viitoittavat yhteistyön tapaa pitkälle tulevaisuuteen. Hyvinvointialueen työntekijät siirtyivät hyvinvointialueelle kaupungilta, joten he ovat jo entuudestaan tuttuja ja lähtökohdat yhteistyölle ovat erinomaiset.
2) Järjestöt voivat tarjota nuorille palvelujen ja tukien rinnalla tarjota jotain sellaista mitä palvelujärjestelmä ei voi tarjota: aikaa, yhteisöllisyyttä, vertaisuutta, kokemusasiantuntijuutta, vapaaehtoisuutta ja välittämistä. Tamperemission kansalaistoiminnan tiimissä vaihdetaan säännöllisesti kokemuksia eri yhteisöistä, joissa vapaaehtoiset ja vertaismentorit toimivat, ja sitä kautta kokemukset ja hyvät käytännöt leviävät monenlaisten tamperelaisten yhteisöjen välillä ja hyödyksi. Diakonissalaitoksen Vamos-palveluiden kautta Tampereen alueen erityiskysymyksistä opittu tieto ja kokemus leviää valtakunnallisesti muidenkin hyvinvointialueiden käyttöön ja sovellettavaksi.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 194 470
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 160 315
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 194 470
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 160 315
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Tampereen
Kunnat: Tampere
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 90
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | -1 |
| Hankkeen kokoluokassa asiakokonaisuus ei ole olennainen. TampereMissio on palveluntuottaja, jonka luonnonvarojen käyttö liittyy lähinnä energiankäyttöön. TampereMission Ympäristöohjelmassa 2022-24 on asetettu tavoiteet ja keinot energian kulutuksen vähentämiseksi. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | -1 |
| Hankkeen kokoluokassa asiakokonaisuus ei ole olennainen. TampereMission Ympäristöohjelmassa 2022-24 ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun keskiössä on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, jolle on asetettu tavoitteet ja keinot. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Hankkeen kokoluokassa asiakokonaisuus ei ole olennainen. TampereMission Ympäristöohjelmassa 2022-24 on nostettu esille luontohoiva, joka tarkoittaa sitä, että luonnon tarjoamat mahdollisuudet ja elämykset on otettu osaksi asiakastyötä. Konkreettisia toimia ovat asiakkaiden kanssa toteuttava pörriäisketo ja hunajatuotanto, sekä palsta- ja parvekeviljelmät, kasvatuslaatikot, marja- ja sieniretket, joilla voi olla myönteisiä vaikutuksia paitsi asiakkaisiin, myös luontoon. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | -1 |
| Hankkeen kokoluokassa asiakokonaisuus ei ole olennainen. TampereMission Ympäristöohjelmassa 2022-24 on asetettu konkreettiset toimenpiteet hiilidioksipäästöjen vähentämiseksi. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hakijalla tai hankkeella ei ole yhteyksiä Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | -1 | -1 |
| Hanke aiheuttaa ympäristökuormitusta materiaalien ja ravinnon kulutuksen kautta. TampereMission Ympäristöohjelmassa 2022-24 on asetettu kierrätystavoitteet. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | -1 | -1 |
| Hankkeen energiankäyttökohteita ovat lähinnä tilat ja liikkuminen. TampereMission Ympäristöohjelmassa 2022-24 on asetettu konkreettiset toimet energian kulutuksen vähentämiseksi, ml. maalämpöön siirtyminen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Kohderyhmän kuntoutuminen edesauttaa välittömästi paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehittämistä, kun kaikki työvoimavarat saadaan täysimääräiseen käyttöön. Välillisesti hanke myötävaikuttaa myös hallitusohjelman tavoitteeseen 75 % työllisyysasteesta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa kehitetettävällä palvelulla on merkittävä taloudellinen vaikutus, sillä kohderyhmän jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutuu euroopanlaajuisesti vähintään kymmenien miljardien eurojen vuotuinen taloudellinen tappio. Vastaavasti kohderyhmän kuntoutuminen ja sen jälkeinen mahdollisuus työllistyä tulee lisäämään välillisesti verotuloja ja vähentämään sosiaalietuuksien käyttöä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | -1 | -1 |
| Hanketyö aiheuttaa ympäristökuormitusta, kun sekä työntekijät että kohderyhmä liikkuvat. TampereMission Ympäristöohjelman mukaan järjestössä ja sen hankkeissa työntekijöitä kannustetaan käyttämään ePassi-etua työmatkalippuihin. Kaikkia toimintaan osallistuvia kannustetaan liikkumaan kävellen ja pyöräillen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen keskeisin tavoite on kohderyhmän psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Hanke huomioi sen, että mielenterveyden ongelmat kohdentuvat nuoriin miehiin ja naisiin eri tavoin. Nuorilla naisilla ongelmia on huomattavasti useammin kuin nuorilla miehillä, mutta miesten ongelmat ovat usein vakavampia. Sukupuoli- ja seksuaali-identiteettiin liittyvät pulmat ovat yleisiä. Hankkeessa hyödynnetään toimintatapoja, jotka huomioivat sukupuolen moninaisuuden. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hankkeessa kaikille nuorille taataan paremmat mahdollisuudet terveyteen ja merkitykselliseen tekemiseen heidän taustoistaan riippumatta. Ainoa rajaava tekijä on ikä (18-29). | ||
| Kulttuuriympäristö | 10 | 10 |
| Taiteen ja kultuurin terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomia ja siksi hankkeessa hyödynnetään luovia menetelmiä. Sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsiville nuorille esimerkiksi taiteen tekeminen on loistava tapa olla ryhmässä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Ympäristöasiat ovat nuorille hyvin tärkeitä, mutta mielenterveyden ongelmista kärsivien nuorten energia menee joka päiväiseen selviytymiseen, eivätkä he jaksa ajatella ympäristöasioita. Hakija näkee luontohoivan keskeisenä tekijänä nuorten hyvinvoinnin edistäjänä ja hankkeessa luonnon tarjoamat mahdollisuudet ja elämykset otetaan osaksi toimintaa. Hankkeessa ympäristöosaaminen laajenee osaksi sosiaali- ja terveyspalveluiden keinovalikoimaa. | ||
Matkalla 2 -hanke tuki mielenterveyspalveluihin jonottavia 18–29-vuotiaita tamperelaisia jonotuksen aikana ja palvelun aloittamisessa. Hankkeen tavoitteina oli edistää kohderyhmän nuorten toimijuutta ja voimavaroja nuorilähtöisesti sekä kehittää heille uusi toimintakonsepti jonotuksen tueksi. Hankkeen valmentajat toimivat yksilövalmennuksessa nuoren rinnallakulkijoina tukien nuoren hyvinvointia, arkea, asioiden hoitoa ja palveluihin sitoutumista. Ryhmätoiminta painottui psykoedukaatioon, itseilmaisuun, vertaistukeen ja mielekkääseen tekemiseen. Vertaisuutta tuettiin kolmella tasolla: toiminnan nuorten välisellä vertaistuella ryhmätoiminnoissa, vertaismentorien vapaaehtoistyöllä sekä vertaisohjaajan työpanoksella. Hankkeeseen osallistuneet nuoret kokivat myönteisiä muutoksia mielenterveydessä, fyysisessä terveydessä, sosiaalisissa suhteissa ja luottamuksessa ja toivossa. Nuorten tulotilanne on vahvistunut ja putoamista jatkopoluilta, erityisesti opinnoista on ehkäisty tehokkaasti. Palautekyselymme mukaan nuoret kokivat tulleensa kuulluksi ja saaneensa tukea itsetuntemuksen ja sosiaalisuuden lisääntymisessä, sopivien palveluiden etsimisessä ja opiskelu- ja työelämässä suoriutumisessa. Nuoret kokivat toiminnan hyödyllisenä ja saavuttavansa tavoitteitaan toiminnassa ja suosittelisivat toimintaa ystävilleen. Hanke järjesti yhdessä 1000 Mielen Tarinaa -hankkeen kanssa nuorille ja ammattilaisille neljä yhteiskehittämistyöpajaa, jotka käsittelivät kohtaamista, arjen tukea, ryhmätoimintoja ja verkostoyhteistyötä mielenterveyspalveluiden kentällä. Hankkeen käytännön työ ja kehittämistyö mallinnettiin palvelukonseptiksi mielenterveyskentälle palveluihin jonottavien tueksi.