|
|
|
Hankekoodi: S22940
Hankkeen nimi: Hyvinvoiva pohjoiskarjalainen nuori
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2023 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1474763-1
Jakeluosoite: Ilkantie 4
Puhelinnumero: 0400349335
Postinumero: 04400
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.humak.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Aino Tormulainen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö - tutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: aino.tormulainen(at)humak.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400349335
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa ja kehittämisehdotuksia suoraan nuorilta heidän omista tarpeistaan, kokemuksistaan ja toiveistaan hyvinvointia edistävistä palveluista Pohjois-Karjalassa. Tätä tietoa tullaan hyödyntämään hankkeen jälkeen palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja niistä viestimisessä. Selvityksessä kootaan tietoa koko maakunnan alueelta. Nuorten mielipiteitä ja kokemuksia kartoitetaan koulujen ja yhteistyökumppanien avulla levitettävällä sähköisellä kyselyllä kaikista maakunnan kunnista (13 kuntaa), jalkautuen seutukunnallisesti ja erilaisia osallistavia menetelmiä hyödyntäviä työpajoja pilotoiden. Tässä selvityksessä pyritään keräämään nuorten kokemuksia laajasti eri kohderyhmiltä myös järjestöjen, harrastusten ja kohdennetun nuorisotyön (etsivän ja työpajojen) kautta - myös niiltä nuorilta, jotka ovat koulutuksen ulkopuolella tai eivät ole ”jo aktiivisia”. Nuoria kohdataan ja tietoa kerätään myös erilaisiin tilaisuuksiin, festareille ym. jalkautuen. Lisäksi maakunnallinen kattavuus ja nuorten nuorille informointi/ kyselyjen levittäminen saavutetaan maakunnallisen nuorisovaltuuston ja sitä kautta paikallisten nuorisovaltuustojen avulla. Yhteistyötä nuorten tavoittamisessa sekä heidän tiedottamisessaan tehdään myös paikallisten koulujen ja oppilaitosten, nuorisotyön ja järjestöjen kanssa. Selvityksen tuloksena syntyy uutta paikallista ja maakunnallista nuorilähtöistä tietoa, joka raportoidaan kaksivaiheisesti (9/23 ja 12/23). Koottu tieto on heti keräämisen jälkeen koko ajan partneriorganisaatioiden sekä kuntien käytettävissä palvelujen kehittämisessä sekä tulevissa hankevalmisteluissa. Nuorilta esille nousevat havainnot ja ilmiöt tuodaan aktiivisesti yhteiseen keskusteluun.
Pääasiallinen kohderyhmä ovat maakunnan nuoret, jotka saavat äänensä palveluihin liittyen kuuluviin sekä tietoa tarjolla olevista palveluista. Nuorten kanssa toimivat ammattilaiset ovat toissijainen kohderyhmä ja laajemmin Pohjois-Karjalan alueella nuorille palveluja suunnittelevat ja toteuttavat tahot, mm. Pohjois-Karjalan maakunnallinen nuorisovaltuusto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Siun sote ja Pohjois-Karjalan kunnat, erityisesti Joensuu ja Lieksa sekä nuorten palveluja tuottavat järjestöt.
Selvityshankkeessa halutaan kuulla kaikkien nuorten, myös erityisen haasteellisessa asemassa ja moninaisten palvelutarpeiden tarpeessa olevien nuorten mielipiteitä. Tässä nuorten tavoittamisessa hyödynnetään eri toimijoita, jotka ovat onnistuneesti jo työskennelleet eri taustaisten nuorten kanssa esimerkiksi hankkeissaan (mm. Pohjois-Karjalan Mielenterveyden tuki ry, Lieksan kristillinen opisto, Joensuun Seudun Erilaiset Oppijat). Hankkeessa kootaan yhteen nuorten kanssa toimivien tahojen verkostoa myös mahdollista laajempaa hankevalmistelua varten. Lisäksi nuorten kanssa toimivilla ammattilaisilla on yhteistyössä keskeinen rooli esimerkiksi sähköisen kyselyn ja tietotarpeiden kartoittamisessa sekä kohderyhmän nuorten tavoittamisessa.
Pohjois-Karjalan kunnat, maakunta ja hyvinvointialue sekä nuorten kanssa toimivat organisaatiot
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 102 928
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 83 369
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 128 660
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 104 211
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Outokumpu, Nurmes, Lieksa, Joensuu, Kontiolahti, Polvijärvi, Liperi, Rääkkylä, Tohmajärvi, Ilomantsi, Heinävesi, Kitee, Juuka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 4 |
| Luonnonvarojen kestävä kehitys on kaikessa hanketoiminnassa tavoitteena. Tässä hankkeessa se on myös mukana ja hyödynnetään aina kun siihen ilmene tilaisuuksia. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 2 |
| Aina kun mahdollista, toimitaan ilmastomuutoksen riskien vähentämiseksi. Tästä myös puhutaan nuorten kanssa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 2 |
| Digitaalisuus vähentää kiinteän jätteen syntymistä, kuten myös vaikuttaa sähköisen paperittoman viestinnän käyttöä. Sähköistä viestintää kehitetään nuorten kanssa nuorille. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 4 |
| Nuorten kokiessa oman maakuntansa vetovoimaiseksi, tuottaa se myös tarvetta palveluille ja niiden kehittämiselle. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 5 |
| Tässä hankkeessa tavoitteena on luoda nuorten omista tarpeista lähtien kehittämisehdotuksia heidän palveluilleen, joista monet todennäköisesti tulevat olemaan aineettomia. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 2 |
| Tavoitteena on kuulla nuorten ääntä suhteessa heidän tarpeisiinsa, myös liikkumiseen pitkien välimatkojen maakunnassa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 9 |
| Koko hankkeen tavoitteena on tuottaa nuorilta kehittämisehdotuksia heidän hyvinvointinsa kehittämiseen. Tällä tulee olemaan pitkäkestoisia vaikutuksia maakunnan asukkaiden hyvinvointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 7 |
| Hankkeen tavoitteena on tuoda nuorten ääntä kuuluville riippumatta siitä, mitä eri sukupuolia nuoret edustavat. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 8 |
| Hankkeen tavoitteena on tuoda nuorten ääntä kuuluville riippumatta nuoren taustasta työelämästatuksesta, asuinympäristöstä tai sosioekonomisesta tilanteesta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
Hanke tuotti tietoa ja kehittämisehdotuksia suoraan nuorilta heidän omista tarpeistaan, kokemuksistaan ja toiveistaan liittyen hyvinvointiin sekä hyvinvointia edistäviin palveluihin Pohjois-Karjalassa. Hankkeessa toteutettiin nuorten kuulemista erilaisin toimenpitein, merkittävimpänä kaksi laajaa maakunnallista sähköistä kyselyä 13-28-vuotiaille nuorille. Vastauksia kyselyihin saatiin yhteensä 2289 nuorelta.
Nuorilta koottu maakunnallinen tieto täydentää paikallisella tasolla valtakunnallisia nuorten hyvinvointiin liittyviä tilastoja ja selvityksiä. Koottua tietoa hyödynnetään hankkeen jälkeen palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja niistä viestimisessä sekä uusien hankeavausten suunnittelussa.
Hankkeen tuotoksina syntyi kaikkien toimijoiden käyttöön sähköinen tulosraportti, joka kuvaa maakunnan nuorten hyvinvoinnin tilaa sekä palvelujen tuntemista, niihin liittyviä toiveita ja kehitysehdotuksia. Lisäksi hankkeessa toteutettiin videot ammattilais- ja päättäjäyleisölle sekä nuorille itselleen.
Hankkeessa työskenneltiin tiiviissä yhteistyössä paikallisen nuorisotyön toimijoiden ja viranhaltijoiden, koulujen, järjestöjen ja hyvinvointialueen henkilöstön kanssa. Hankkeen toiminta mahdollisti nuorten parissa työskentelevien yhteistyötä ja verkostoitumista ajankohtaisen ilmiötiedon äärelle. Yhteistyö ja tiedonvaihdon tarve myös jatkossa tunnistettiin ja sen vahvistamista jatketaan.