Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22940

Hankkeen nimi: Hyvinvoiva pohjoiskarjalainen nuori

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2023 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1474763-1

Jakeluosoite: Ilkantie 4

Puhelinnumero: 0400349335

Postinumero: 04400

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.humak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Aino Tormulainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö - tutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: aino.tormulainen(at)humak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400349335

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa ja kehittämisehdotuksia suoraan nuorilta heidän omista tarpeistaan, kokemuksistaan ja toiveistaan hyvinvointia edistävistä palveluista Pohjois-Karjalassa. Tätä tietoa tullaan hyödyntämään hankkeen jälkeen palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja niistä viestimisessä. Selvityksessä kootaan tietoa koko maakunnan alueelta. Nuorten mielipiteitä ja kokemuksia kartoitetaan koulujen ja yhteistyökumppanien avulla levitettävällä sähköisellä kyselyllä kaikista maakunnan kunnista (13 kuntaa), jalkautuen seutukunnallisesti ja erilaisia osallistavia menetelmiä hyödyntäviä työpajoja pilotoiden. Tässä selvityksessä pyritään keräämään nuorten kokemuksia laajasti eri kohderyhmiltä myös järjestöjen, harrastusten ja kohdennetun nuorisotyön (etsivän ja työpajojen) kautta - myös niiltä nuorilta, jotka ovat koulutuksen ulkopuolella tai eivät ole ”jo aktiivisia”. Nuoria kohdataan ja tietoa kerätään myös erilaisiin tilaisuuksiin, festareille ym. jalkautuen. Lisäksi maakunnallinen kattavuus ja nuorten nuorille informointi/ kyselyjen levittäminen saavutetaan maakunnallisen nuorisovaltuuston ja sitä kautta paikallisten nuorisovaltuustojen avulla. Yhteistyötä nuorten tavoittamisessa sekä heidän tiedottamisessaan tehdään myös paikallisten koulujen ja oppilaitosten, nuorisotyön ja järjestöjen kanssa. Selvityksen tuloksena syntyy uutta paikallista ja maakunnallista nuorilähtöistä tietoa, joka raportoidaan kaksivaiheisesti (9/23 ja 12/23). Koottu tieto on heti keräämisen jälkeen koko ajan partneriorganisaatioiden sekä kuntien käytettävissä palvelujen kehittämisessä sekä tulevissa hankevalmisteluissa. Nuorilta esille nousevat havainnot ja ilmiöt tuodaan aktiivisesti yhteiseen keskusteluun.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pääasiallinen kohderyhmä ovat maakunnan nuoret, jotka saavat äänensä palveluihin liittyen kuuluviin sekä tietoa tarjolla olevista palveluista. Nuorten kanssa toimivat ammattilaiset ovat toissijainen kohderyhmä ja laajemmin Pohjois-Karjalan alueella nuorille palveluja suunnittelevat ja toteuttavat tahot, mm. Pohjois-Karjalan maakunnallinen nuorisovaltuusto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Siun sote ja Pohjois-Karjalan kunnat, erityisesti Joensuu ja Lieksa sekä nuorten palveluja tuottavat järjestöt.

Selvityshankkeessa halutaan kuulla kaikkien nuorten, myös erityisen haasteellisessa asemassa ja moninaisten palvelutarpeiden tarpeessa olevien nuorten mielipiteitä. Tässä nuorten tavoittamisessa hyödynnetään eri toimijoita, jotka ovat onnistuneesti jo työskennelleet eri taustaisten nuorten kanssa esimerkiksi hankkeissaan (mm. Pohjois-Karjalan Mielenterveyden tuki ry, Lieksan kristillinen opisto, Joensuun Seudun Erilaiset Oppijat). Hankkeessa kootaan yhteen nuorten kanssa toimivien tahojen verkostoa myös mahdollista laajempaa hankevalmistelua varten. Lisäksi nuorten kanssa toimivilla ammattilaisilla on yhteistyössä keskeinen rooli esimerkiksi sähköisen kyselyn ja tietotarpeiden kartoittamisessa sekä kohderyhmän nuorten tavoittamisessa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Pohjois-Karjalan kunnat, maakunta ja hyvinvointialue sekä nuorten kanssa toimivat organisaatiot

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 102 928

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 128 660

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Rääkkylä, Outokumpu, Joensuu, Kontiolahti, Tohmajärvi, Liperi, Lieksa, Nurmes, Polvijärvi, Heinävesi, Juuka, Kitee, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Nuorten kuulemisessa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että kaikki sukupuolet ovat edustettuina ja saavat turvallisen ympäristön tuoda äänensä kuuluville.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen tavoitteena on tuoda kaikkien sukupuolien ääni kuuluviin. Sisältöjä ja menetelmiä kehitetään siten, että kaikille sukupuolille löytyisi teemoja, joihin voi kiinnittyä. Nuorten kokemukset ja palaute tuodaan esiin hankkeessa valmisteltavissa kehittämisehdotuksissa, jotta tulevassa nuorten palvelujen kehittämisessä otetaan kaikki suupuolet huomioon.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke tunnistaa sukupuolten väliset erot ulkopuolisuuden problematiikassa ja ottaa menetelmien testauksessaan huomioon kaikki sukupuolet, mutta ei ensisijaisesti tähtää sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 4
Luonnonvarojen kestävä kehitys on kaikessa hanketoiminnassa tavoitteena. Tässä hankkeessa se on myös mukana ja hyödynnetään aina kun siihen ilmene tilaisuuksia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Aina kun mahdollista, toimitaan ilmastomuutoksen riskien vähentämiseksi. Tästä myös puhutaan nuorten kanssa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 2
Digitaalisuus vähentää kiinteän jätteen syntymistä, kuten myös vaikuttaa sähköisen paperittoman viestinnän käyttöä. Sähköistä viestintää kehitetään nuorten kanssa nuorille.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 4
Nuorten kokiessa oman maakuntansa vetovoimaiseksi, tuottaa se myös tarvetta palveluille ja niiden kehittämiselle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 5
Tässä hankkeessa tavoitteena on luoda nuorten omista tarpeista lähtien kehittämisehdotuksia heidän palveluilleen, joista monet todennäköisesti tulevat olemaan aineettomia.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Tavoitteena on kuulla nuorten ääntä suhteessa heidän tarpeisiinsa, myös liikkumiseen pitkien välimatkojen maakunnassa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 9
Koko hankkeen tavoitteena on tuottaa nuorilta kehittämisehdotuksia heidän hyvinvointinsa kehittämiseen. Tällä tulee olemaan pitkäkestoisia vaikutuksia maakunnan asukkaiden hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 6 7
Hankkeen tavoitteena on tuoda nuorten ääntä kuuluville riippumatta siitä, mitä eri sukupuolia nuoret edustavat.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 8
Hankkeen tavoitteena on tuoda nuorten ääntä kuuluville riippumatta nuoren taustasta työelämästatuksesta, asuinympäristöstä tai sosioekonomisesta tilanteesta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

-