|
|
|
Hankekoodi: S22941
Hankkeen nimi: STEPS - Askelmerkit digiloikkaan
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2023 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan Liikunta ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 1443277-9
Jakeluosoite: Länsikatu 15 R 1
Puhelinnumero: 0504417327
Postinumero: 80110
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.pokali.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tomi Pyylampi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Aluejohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tomi.pyylampi(at)pokali.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504417327
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
STEPS - Askelmerkit digiloikkaan -hankkeessa on tavoitteena, että siihen osallistuvilla seuroilla on vähintään yksi henkilö, joka on saanut peruskoulutuksen yleisimpien yhdistystoiminnassa käytettävien digitaalisten työkalujen käyttöön. Tämä henkilö voi toimia seurassaan ja seutukuntansa seuraverkostossa matalan kynnyksen digitutorina.
Hankkeen aikana selvitetään, mitä digitaalista alustaa seurat, kunnat ja muut sidosryhmät alkavat valmistella käytettäväksi keskinäisessä viestinnässä ja mahdollisesti myös seurojen omassa tiedostonhallinnassa sekä mitä ominaisuuksia alustalta eniten vaaditaan.
Hankkeeseen osallistuvat seurat, kuntien liikuntaviranhaltijat sekä muut sidosryhmät saavat verkostojohtamisen ja viestinnän koulutuksen.
Toimijoita koulutetaan lähtötasoon sopivalla tavalla kouluttaen pääasiassa hybridimallisellakoulutuksella. Hankkeessa työskentelee hankekoordinaattori sekä verkostoasiantuntija.
Pääasiallisena kohderyhmänä ovat Pohjois-Karjalan maakunnan urheilu- ja liikuntaseurat sekä muut kuntien liikuntapalveluita tarjoavat yhdistykset ja niiden aktiivitoimijat. Tavoite on saada mukaan hankkeen kehittämistoimenpiteisiin seurojen työntekijät ja vapaaehtoiset. Lisäksi merkittävä hankkeen kohderyhmä tulee olemaan kuntien liikunta- ja vapaa-aikatoimen henkilöt sekä työllisyyttä edistävät toimijat.
Hyvinvointialue
Seurojen johtokunnat
Seuroissa urheilevat ja liikkuvat
seurojen jäsenet
Seurojen toimialueen väki esim. paremman viestinnän kautta.
Muut seurojen toiminta-alueen yhdistykset
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 52 496
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 52 496
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 57 996
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 57 996
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Outokumpu, Nurmes, Lieksa, Joensuu, Kontiolahti, Polvijärvi, Liperi, Rääkkylä, Tohmajärvi, Ilomantsi, Heinävesi, Kitee, Juuka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 50
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1
Suunniteltu: 50
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 3 |
| Vähentää pitkien matkojen ajelua maakunnassa, kun tiedot voivat siirtyä kootusti verkon yli. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 2 |
| Voi olla vähäinen vaikutus edellisen kysymyksen vastauksen vuoksi. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 2 |
| Voi olla vähäinen vaikutus edellisen kysymyksen vastauksen vuoksi. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 3 |
| Voi olla vähäinen vaikutus edellisen kysymyksen vastauksen vuoksi. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 2 |
| Ei suoraa vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 4 |
| Kun seuratyössä opitaan käyttämään sähköistä viestintää ja yhteistä alustaa, vähenee seurojen omakin painotuotetarve merkittävästi. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei suoraa vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 6 |
| Hankkeen toteutuessa helpottuu myös toiminen väestöltään vähenevissä maakunnan toimipaikoissa. Pienemmällä vaivalla voidaan tarjota yhteisöille enemmän ja toimia myös muiden paikallisten tahojen kanssa tehokkaammin ja tuottavammin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 8 |
| Hankkeen toteutuessa tällä on erittäin suuri vaikutus yhden toimialan, liikunnan toimijoiden, työhön ja työntekotapaan sekä toiminnan ammattimaistumiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 4 |
| Liikkumista pyritään tällä alustalla vähentämään vain tarpeelliseen ja hoitamaan suurin osa asioista, koulutuksista ja luvanhakemisista sähköisin välinein. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 5 |
| Kun viestintä ja osaaminen paranevat, on harrastajien ja toimijoiden helpompi tuottaa hyvinvointia. Koko yhteisön toiminta kehittyy erilaiseksi ja jo pelkästään uuden opettelu tuottaa uudenlaista sosiaalista toimintaa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 7 |
| Sähköisellä viestinnällä edistetään tasa-arvoa ainakin maantieteellisesti sekä osallistumisen toimesta. Sähköinen alusta tarjoaa myös epäsosiaalisemmille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua. Fyysinen yhdessä tekeminen voi osalle olla vaikeaa. Myös liikkumisrajoitteiset pystyvät helpommin siirtämään tietoa ja osaamistaan ja jopa tarjoamaan osaamistaan muualle. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 5 |
| Alustan kautta voidaan parhaimmillaan tehdä esimerkiksi kuntatyötä seuratoimijoille tutuksi ja toisaalta annetaan heille järjestöjen vaikuttamisväylät helpommin saavutettaviksi. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 2 |
| Melko vähäinen vaikutus, mutta seuroille olemme puhuneet kuntien kanssa tästä sellaisena "Pohjois-Karjalan mallina", jota voisi sitten ylpeästi esitellä muualle Suomeen ensimmäisenä maakuntana, jossa kuntien ja seurojen välinen tiedonsiirto on sujuvaa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 2 |
| Vastuullisuusasiat ovat joka tapauksessa isossa roolissa, sillä alustan mahdollistamissa järjestöjen tukimuodoissa ne ovat koko ajan kasvamassa. | ||
Hankkeen toimintoihin osallistui 30 seuraa, jotka olivat aktiivisesti mukana. Tämän lisäksi 11 kuntaa oli koko ajan mukana. Erilaisia sidosryhmään kuuluvia toimijoita oli lisäksi mukana neljä. Koulutuksissa ollut mukana todistettavasti 58 hlöä. Yksi osallistuja on lukemien mukaan keskimäärin osallistunut kolmeen
koulutukseen. Näillä koulutuksilla seuratyöntekijöiden osaamista lisättiin merkittävästi. Tällä hankkeella valmisteltu yhteinen alusta viestinnälle kuitenkin jäänee tässä vaiheessa rakentamatta rahoituksen puutteesta johtuen.
Hankkeen tavoitteet ja tulokset työpaketeittain:
1. Hankkeen jälkeen osallistuvilla seuroilla on vähintään yksi henkilö, joka on saanut peruskoulutuksen yleisimpien
yhdistystoiminnassa käytettävien digitaalisten työkalujen käyttöön, jotka tukevat seuratoimintaa ja verkostoyhteistyötä.
Näitä ovat mm. Microsoft 365, Facebook ja Instagram. Tämä henkilö voi toimia seurassaan ja seutukuntansa
seuraverkostossa matalan kynnyksen digitutorina.
Hankkeen aikana on koulutettu jokaiseen osallistuvaan seuraan vähintään yksi henkilö joka on saanut seuraavat perustason koulutukset: sosiaalinen media markkinoinnissa ja viestinnässä, urheiluseurat digiaikaan osa 1 ja osa 2, canvan käyttö seuratyössä, videot viestinnän tehokeinona, striimaus kevyellä kalustolla sekä viestintäsuunnitelman rakentaminen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.
Seurojen tarvekartoituksen kautta kehittämistarpeeseen päästiin vastaamaan todella hyvin näinkin nopealla aikataululla.
2. Hankkeen jälkeen on valittu, mitä digitaalista alustaa seurat, kunnat ja muut sidosryhmät alkavat valmistella
käytettäväksi keskinäisessä viestinnässä ja mahdollisesti myös seurojen omassa tiedostonhallinnassa sekä mitä
ominaisuuksia alustalta eniten vaaditaan.
Hankkeen aikana tehtiin kartoitustyötä ja valmisteltiin mille alustapohjalle yhteistyö ja viestintäalustaa aletaan valmistella rakennettavaksi. Tavoitteet toteutuivat hyvin sen osalta, että löydettiin pohja mihin alustan voi rakentaa järkevästi ja sopivalla rahoituksella.
3. Hankkeen jälkeen osallistuvat seurat, kuntien liikuntaviranhaltijat sekä muut sidosryhmät ovat kasvattaneet
osaamistaan seuratoiminnan verkostojohtamisen ja viestinnän osalta.
Verkostojen kehittämisen tavoite täyttyi erittäin hyvin. Hankkeen jälkeen seurat olivat saaneet lisäosaamista verkostojohtamisesta sekä verkostoitumisesta. Verkostojohtamista koulutettiin kolmella koulutuksella sekä verkostoja sparrattiin verkostojen luomisesta useaan kertaan. Verkostoja saatiin rakennettua yhdeksän kappaletta. Osa verkostoista toimii edelleen ja kehittyy jatkuvasti paremmaksi. Osan verkostojen kanssa tarvitaan vielä aikaa ja toimia, jotta toiminta verkostossa kehittyy.