Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22945

Hankkeen nimi: DIPPI - Digisti oppien

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2023 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Silta-Valmennusyhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 1618557-2

Jakeluosoite: Vehnämyllynkatu 4

Puhelinnumero: 044 062 4050

Postinumero: 33560

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.siltavalmennus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Schellhammer-Tuominen Maija Selena

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maija.schellhammer-tuominen(at)siltavalmennus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503037659

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa oppivelvollisuusikäisten ja juuri oppivelvollisuusiän ylittäneiden, heikosti oppilaitosopintoihin kiinnittyvien nuorten opinnoissa ja työelämässä tarvitsemia digitaitoja sekä kehittää digitaalisia mahdollisuuksia opintoihin osallistumiseen koulutuksessa pysymisen ja työllistymisen edellytysten vahvistamiseksi.

Tavoitteet on jaettu osatavoitteisiin, jotka ovat:

1) Kohderyhmä tavoitetaan ja saadaan sitoutumaan hankkeen toimenpiteisiin
2) Kohderyhmän digitaidot vahvistuvat ja itseohjautuvuus digivälitteisessä ohjauksessa paranee
3) Kehitetään kohderyhmän tarpeisiin vastaavaa ohjausmateriaalia ja digitaalinen toimintaympäristö, joka itsessään tukee koulutuksen edellytyksenä olevien digitaitojen edelleen vahvistumista

Hankkeessa kehitetään ratkaisuja, joilla pystytään huomioimaan nuoren yksilöllinen tilanne ja tukemaan oppimista ja yhteisöön kiinnittymistä pienin askelin mahdollistamalla digivälitteinen osallistuminen. Kehitettävät työmuodot tuovat lisäarvoa kohderyhmän mahdollisuuksiin osallistua ikäluokan toimintaan itselle sopivalla tavalla. Yhdistämällä digivälitteisiä ja lähiohjauksessa tapahtuvia tukitoimia, voidaan kannatella nuoria haastavassakin tilanteessa. Nuoret pääsevät itse osallistumaan kehittämistyöhön ja siten hyödyntämään jo olemassa olevia taitojaan ja vahvuuksiaan kehittämistyöhön. Osallistujien omia taitoja hyödyntävä toimintatapa vahvistaa kohderyhmän kyvykkyyden tunnetta ja käsitystä itsestään osaavana ja pystyvänä mahdollisista vaikeuksista huolimatta.

Tuloksena syntyy kohderyhmän opintoihin osallistumista ja kiinnittymistä tukeva digiohjauksen malli, jossa huomioidaan sekä kasvokkaisten tapaamisten rooli että digivälitteisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen.

Pitkän aikavälin vaikutuksena kohderyhmän kouluakäymättömyys vähenee ja koulutusosallisuus lisääntyy. Nuorten koulutuakäymättömyyteen löydetään uudenlaisia ratkaisuja, joilla voidaan ylittää haastaviakin vaiheita nuoren elämäntilanteessa. Kehittämistyö on osa nuorten syrjäytymisen ehkäisyä.

Hankkeen toimenpiteet on jaettu työpaketteihin, jotka ovat

1. Kohderyhmän tavoittaminen
2. Kohderyhmän digitaitojen parantaminen kasvokkain ja digivälitteisesti.
3. Kohderyhmän osallistumisen ja toimijuuden vahvistaminen kehittämällä yhdessä nuorten kanssa toimivia digioppimisen ja ohjauksen muotoja

Tuloksena syntyy kohderyhmän opintoihin osallistumista ja kiinnittymistä tukeva digiohjauksen malli, jossa huomioidaan sekä kasvokkaisten tapaamisten rooli että digivälitteisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen. Pitkän aikavälin vaikutuksena kohderyhmän kouluakäymättömyys vähenee ja koulutusosallisuus lisääntyy. Nuorten koulutuakäymättömyyteen löydetään uudenlaisia ratkaisuja, joilla voidaan ylittää haastaviakin vaiheita nuoren elämäntilanteessa. Kehittämistyö on osa nuorten syrjäytymisen ehkäisyä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat oppivelvollisuusikäiset ja juuri oppivelvollisuusiän ylittäneet nuoret, jotka eivät kiinnity koulutukseen lainkaan tai vain heikosti ja joilla on puutteita opiskelun edellyttämissä digitaidoissa. Kohderyhmässä korostuvat kouluakäymättömät nuoret, jotka eivät kiinnity oppilaitosopintoihin omalla koulullaan/omassa oppilaitoksessaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliseen kohderyhmään kuuluvat oppilaitoksissa työskentelevät opettajat, opinto-ohjaajat, kuraattorit, kouluvalmentajat sekä muut nuorten ohjaustyössä työskentelevät ammattilaiset. Lisäksi asuinkunnan ohjaus- ja valvontaa hoitavat henkilöt kuuluvat kohderyhmään ja voivat jatkossa ohjata oppivelvollisia TUVA-ryhmiin, joissa hankkeessa kehitettäviä digivälitteisiä ja digitaitoja vahvistavia toimintamalleja käytetään.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 115 471

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 69 977

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 126 399

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 76 599

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen

Kunnat: Tampere, Nokia, Pirkkala, Orivesi, Lempäälä, Kangasala, Ylöjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 20

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Erityisesti nuoret miehet jäävät herkästi koulutuksen ulkopuolelle ja pitkittyessään paluu ja kiinnittyminen koulutukseen näyttäisi olevan haastavampaa kuin nuorilla naisilla. Naisten osaltaan erityisesti mielenterveyteen, kuten sosiaalisten tilanteiden pelkoon ja ahdistuneisuuteen liittyvä koulutuksen keskeyttäminen tai osallistumatta jättäminen on tyypillistä, joskin naiset on helpommin tavoitettavissa avun piiriin. Ero sukupuolten välillä näkyy myös digiperustaidoissa ja niihin liittyvien haasteiden heijastumissa. Hankkeen taustalla on myös tutkimustietoa koulutuksen ja työelämän vahvasta sukupuolittumisesta ja sen pohjalta hankkeen tavoitteena on edistää tasa-arvoisen koulutus- ja työelämänäkemyksen kehittymistä. Aikaisempien koulukokemusten ja niiden kautta muodostuneen itsetunnon vaikutukset ovat merkittävät oppimisessa, siksi oppijoiden yksilöllisten vahvuuksien tukeminen alisuoriutumisen torjunnassa on keskeistä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen osallistujiksi tavoitellaan eri sukupuolten edustajia, jotta hankkeessa voitaisiin pilotoida ja kehittää mahdollisimman laajasti erityistarpeita huomioiva toimintamalli eri tilanteissa olevalle kohderyhmälle. Hankkeen toteutuksessa ja arvioinnissa huomioidaan sukupuolinäkökulma ja kiinnitetään erityistä huomiota sukupuolten välisiin eroihin tuen tarpeissa hankekokonaisuuden eri vaiheissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen keskeinen tavoite on koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole päätavoite, mutta huomioidaan keskeisesti hankkeen toiminnassa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 1
Luonnonvarojen kestävyys huomioidaan hankkeen toteutuksessa materiaalivalintojen, hankintojen sekä liikkumisen osalta. Lisäksi hankkeessa kehitettävässä toiminnassa vaikutetaan välillisesti osallistujien tietoisuuteen luonnonvarojen käytöstä ja omista vaikutusmahdollisuuksista niihin. Vaikutukset ovat vähäiset.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 1
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen hankkeella on vähäinen vaikutus. Hankkeen toiminnassa huomioidaan vaikutukset hankintoja ja liikkumiseen liittyviä valintoja tehdessä. Välillisesti vaikutetaan lisäämällä osallistujien tietoisuutta ja ymmärrystä ilmastonmuutokseen liittyviin vaikutusmahdollisuuksiin konkreettisesti ja käytännönläheisesti.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Ei merkittäviä vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Ei merkittäviä vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei merkittäviä vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 3
Hankkeen tavoitteet kohdentuvat merkittäviltä osin digitaalisissa ympäristöissä toteutettaviin toimenpiteisiin. Näiltä osin hanke on materiaalitehokas, eikä esimerkiksi paperijätettä synny. Hankkeen toiminnallisissa osuuksissa käytetään kierrätettäviä materiaaleja ja kiinnitetään huomiota mahdollisimman vähäisen jätteen määrän syntymiseen. Syntyvä jäte kierrätetään toimijoiden jäteohjelman mukaisesti. Osallistujien osaamista ja ymmärrystä materiaalivalintojen ja jätteen kierrätyksen merkityksestä lisätään hankkeen aikana.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Ei merkittäviä vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 4
Hankkeen tavoitteena on lisätä osallistujien toimintakykyä ja osaamista siten, että työmarkkinoille siirtyy nopeammin ja tehokkaammin työelämätaitoisia osaajia. Osallistujien ymmärrystä työelämästä ja yrittäjyydestä lisätään hankkeen aikana.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 3
Hankkeen tavoitteena on kehittää aineettomia palveluita, jotka ovat hankkeen jälkeen käyttöönotettavissa ja edelleen kehitettävissä useissa organisaatioissa ja jotka hyödyttävät kohderyhmän koulutukseen ja työelämään siirtymistä merkittävästi.
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Ei merkittäviä vaikutuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeen tavoitteena on osallistujien hyvinvoinnin lisääminen kehittämällä osallistumisen ja oppimisen mahdollisuuksia haastavassa elämäntilanteessa. Hankkeella vaikutetaan myös välillisesti osallistujien lähipiirin ja -verkoston hyvinvointiin tukemalla osallistujia kokonaisvaltaisesti. Digitaitojen vahvistaminen tukee osallistujien hyvinvoinnin vahvistumista myös elämän muilla osa-alueilla.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hankkeen tavoitteena on erityisesti koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen sekä maantieteellisesti että elämäntilannesidonnaisesti. Hankkeen taustaajatuksena on, että riittävä tuki kuuluu kaikille ja sen kehittäminen kustannustehokkaasti on hankkeen keskeinen tehtävä. Digiperustaitojen hyvä hallinta on nyky-yhteiskunnassa yhdenvertaisuuden keskeinen mahdollistaja/edellytys.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Hankkeella vaikutetaan nuorten yhteiskunnalliseen osallisuuteen ja aktiivisuuteen. Hankkeen toimenpiteiden kautta vaikutetaan heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuuksiin vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja olla luomassa kulttuurista toimintaympäristöä.
Kulttuuriympäristö 1 2
Hankkeella on vähäiset vaikutukset kulttuuriympäristön kehittämiseen. Hankkeen aikana voidaan edistää monimuotoisen ja suvaitsevan kulttuuriympäristön kehittymistä vaikuttamalla asenteisiin ja saatavilla olevaan tietoon.
Ympäristöosaaminen 1 3
Hankkeen toimenpiteillä voidaan vaikuttaa osallistujien ympäristöosaamisen lisääntymiseen. Toimintamallin kehittämisessä huomioidaan ympäristönäkökulmia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

DIPPI – Digisti oppien -hanke toteutettiin Silta-Valmennusyhdistys ry:n ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredun yhteistyössä 1.3. – 31.10.2023. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa oppivelvollisuusikäisten ja juuri oppivelvollisuusiän ylittäneiden, heikosti oppilaitosopintoihin kiinnittyvien nuorten opinnoissa ja työelämässä tarvitsemia digitaitoja sekä kehittää digitaalisia mahdollisuuksia opintoihin osallistumisen, koulutuksessa pysymisen ja työllistymisen edellytysten vahvistamiseksi.

Hankkeen tavoite oli jaettu kolmeen osatavoitteeseen, joita olivat: 1) Kohderyhmä tavoitetaan ja saadaan sitoutumaan hankkeen toimenpiteisiin 2) Kohderyhmän digitaidot vahvistuvat ja itseohjautuvuus digivälitteisessä ohjauksessa paranee 3) Kehitetään kohderyhmän tarpeisiin vastaavaa ohjausmateriaalia ja digitaalinen toimintaympäristö, joka itsessään tukee koulutuksen edellytyksenä olevien digitaitojen edelleen vahvistumista.

Hankkeeseen tavoitettiin kohderyhmään kuuluvia nuoria ensisijaisesti nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten kautta sekä hankkeen valmentajan tekemän jalkautumistyön kautta. Hankkeen toimintaan tavoitettiin yhteensä 139 osallistujaa. Hankkeen pääasiallinen toimintamuoto olivat kasvokkain tapahtuvat ryhmämuotoiset digitaitovalmennukset, joiden tavoitteena oli vahvistaa hankkeen toimintaan osallistuvien nuorten opinnoissa ja työelämässä tarvittavia digitaitoja. Teemoja valmennuksissa olivat mm. sähköpostin ja toimisto-ohjelmien käyttö, tiedostojen hallinta laitteella ja pilvipalveluissa, tietoturva sekä sähköisten työnhaun asiakirjojen työstäminen ja päivittäminen. Valmennusten sisältöjen suunnittelussa pyrittiin ottamaan huomioon nuorten tarpeet ja kiinnostukset. Toimintaa muokattiin ja räätälöitiin nuorilta saadun palautteen perusteella.

Nuorten digitaitojen harjoittelun tueksi hankkeessa kehitettiin digitaalista tehtävämateriaalia Moodle-alustalle. Tehtävämateriaalista pyrittiin tekemään kohderyhmän näkökulmasta motivoivaa ja hyödyllistä ja sisällöissä hyödynnettiin visuaalisuutta, pelillisyyttä ja interaktiivisuutta. Toimintaan osallistuneet nuoret osallistuivat kehitystyöhön testaamalla sisältöjä ja antamalla niistä palautetta valmennuksissa. Moodle-kurssi ja sen tehtävät jäävät avoimesti hyödynnettäväksi Silta-Valmennusyhdistyksen ja Tredun Moodle-alustoille.

Digitaalisen oppimisen ja ohjaustyön tueksi hankkeessa kehitettiin Thinglink-alustalle Digisti oppien –työkalupakki, johon on koottu nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille tiivistetyssä muodossa vinkkejä ja keinoja nuorten digioppimisen ja digitaalisen ohjaustyön tukemiseksi. Myös Digisti oppien –työkalupakki on julkaistu avoimesti ja malliin pääsee tutustumaan esimerkiksi Digitarjotin.fi-verkkosivulla.Digitaalisen ohjaustyön ja nuorten tavoittamisen tueksi hankkeessa pilotoitiin myös Annie Advisor –tukibottisovellusta. Tukibottipilotin tarkoituksena oli testata, kuinka tukibotti voisi toimia apuvälineenä nuorten tavoittamisessa sekä keinona kartoittaa tuen tarpeita. Pilotti toteutettiin Tampereen seudun ammattiopisto Tredun TUVA-ryhmissä. Pilottiin osallistui noin 90 nuorta sekä 20 nuorten kanssa työskentelevää ammattilaista, jotka toimivat pilotissa tuen tarjoajina. Hankkeen aikana ehdittiin järjestää tukibotin välityksellä kaksi tukikampajaa, ja niistä saadut tulokset olivat positiivisia. Tukibottipilotointia päädyttiin jatkamaan myös hankkeen jälkeen.