Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22948

Hankkeen nimi: Voimavaroja arjen hallintaan

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2023 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ProAgria Itä-Suomi ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0213380-0

Jakeluosoite: Puijonkatu 14

Puhelinnumero: 044 420 9000

Postinumero: 70110

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: https://www.proagria.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pikkarainen Eeva Marjatta

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: MKN toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marjatta.pikkarainen(at)maajakotitalousnaiset.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 320 1585

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on tukea erityisesti nuoria aikuisia, nuoria lapsiperheitä, työttömyysuhan alaisia, työttömiä, osatyökykyisiä ja muita pienituloisia selviytymään arjesta ja oppimaan uusia arjenhallinta keinoja. Samalla heillä on mahdollisuus tavata samassa tilanteessa olevia ihmisiä, saada vertaistukea ja henkisiä voimavaroja ryhmässä toimimisesta ja uuden oppimisesta. Hankkeella haetaan ratkaisuja, jotta vähävaraisilla talouksilla arjen hallinta olisi tasapainossa kustannusten noustessakin. Tuloksena kotitalousosaaminen vahvistuu ja he osaavat valmistaa maittavaa ja ravitsevaa ruokaa pienemmällä budjetilla, tehdä viisaita valintoja ruokakaupassa sekä huomioida kotivaran esimerkiksi mahdollisten sähkökatkojen tai muiden yllättävien tilanteiden aikana ja saada näin arjen turvaa ja vahvempaa turvallisuudentunnetta.

Hankkeessa koulutetaan myös avustussektorin auttajia hallitsemaan paremmin erilaisia tukemisen tapoja. Viime aikojen yhteiskunnalliset haasteet ovat tuoneet selkeästi esille, että myös kotitarveviljely voi olla monelle avain terveelliseen ja samalla kustannustehokkaaseen kasvisruokaan. Hankkeen on mahdollista tukea myös näitä taitoja mm. ulkoista asiantuntijapalvelua hyödyntämällä.

Hankkeessa järjestetään 8 kpl ruokakursseja vuoden 2023 aikana Pohjois-Savossa. Kurssit toteutamme pääasiassa niin, että menemme itse kohderyhmän luo ja heille tuttuun ympäristöön, esimerkiksi nuorison asumisyksikköön, tai asukastuvalle, jolloin pienennetään riskiä, että henkilöt peruvat osallistumisen viime tipassa.

Ruokakurssien lisäksi tai sijasta ollaan yhteydessä eri tahoihin ja tarjoudutaan esim. aiheeseen liittyvien luentojen tai havaintoesitysten – esim. kotivara tai ruokahukka-aiheista – pitoon.

Pysyvien tulosten varmistamiseksi ja monipuolisen tarttumapinnan tarjoamiseksi eri kohderyhmille tuotamme myös 2 kpl lyhytvideoita, joita voidaan hyödyntää hankkeen aikana mutta myös hankkeen jälkeen.

Hankkeen pysyvinä vaikutuksina paranee kohderyhmän elämänlaatu ja arjenhallinta sekä syntyy uudenlaista verkottumista ja alueellista yhteistyökumppanuutta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Nuoret aikuiset, nuoret lapsiperheet, työttömyysuhan alla olevat, työttömät, osatyökykyiset ja muut pienituloiset taloudet.

Täydennys 5.4.23: Hankehakemuksen liitteenä on jo etukäteen sitoumuksia joiltakin yhteistyöorganisaatioilta, joiden kautta kohderyhmää tavoitetaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Lapset. Samalla, kun vanhemmat oppivat uusia arjenhallinnan taitoja ne todennäköisesti periytyvät jo pienille lapsillekin. Vanhempien kotitaloustaitojen karttuessa lapsetkin voivat osallistua ja oppia kotitaloustaitoja jo varhaisessa vaiheessa.

Välillisenä kohderyhmänä ovat myös paikalliset ruokakaupat ja elintarviketuottajat, joiden toivotaan heräävän aiheeseen ja joiden kanssa tehdään yhteistyötä.

Monille avustussektorilla toimiville ja arjen hallintaa vahvistaville tahoille – esim. kirkon diakoniatyö – voidaan tarjota asiantuntija-apua ruokaneuvonnan ammattilaisen näkökulmasta, sekä koulutusta avustustyöntekijöille ravitsemuksesta ja ruuanlaitosta.

Vaikka maahanmuuttaja tai esim. Ukrainan pakolaiset eivät ole suoranainen kohderyhmä, mutta eri verkostojen kautta myös heitä voidaan tavoittaa ja ottaa toiminnan piiriin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 13 201

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 10 461

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 13 201

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 10 461

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Kuopion, Ylä-Savon, Sisä-Savon

Kunnat: Siilinjärvi, Tervo, Rautavaara, Kuopio, Keitele, Tuusniemi, Kaavi, Vesanto, Rautalampi, Sonkajärvi, Kiuruvesi, Suonenjoki, Lapinlahti, Pielavesi, Varkaus, Leppävirta, Vieremä, Joroinen, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen suhteellisen pienuuden vuoksi ei ole tehty varsinaista analyysia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolella ei ole suoraa vaikutusta hankkeen toimintaan, sillä ruoanlaittoon ja muihin arjentoiminnan tukemisiin ei vaikuta henkilön sukupuoli. Hankkeessa opittu voi kuitenkin tasata osaamiseroja sukupuolten välillä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tämä ei ole päätavoite, vaikka hankkeella pyritään siihen, että miehet ja naiset voivat tasa-arvoisesti toimia arjessa ja arjenaskareissa. Heitä tuetaan ihmisinä, eikä sukupuolella ole vaikutusta hankkeen toimintaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Hankkeen tavoite on opastaa hankkeeseen osallistuvia kestävään luonnonvarojen käyttöön, huomioiden hävikin minimointi ja satokausiajattelu. Resepteissä suositaan kasvisvoittoisia reseptejä. Aiheesta myös keskustellaan kaiken tekemisen lomassa peilaten ruokatuotantoon
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 3
Aihe huomioidaan peilaten ruokatuotantoon. Hankkeessa suositaan ilmastokestäviä reseptejä ja raaka-aineita. Minimoidaan ruokahävikki ja suositaan satokausiajattelua.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 2
Resepteissä suositaan kasvispainotteisia ruokia. Hankkeen tapaamisissa on mahdollista keskustella ja harjoitella pienimuotoista kotitarveviljelyä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 2
Hankkeessa toimitaan luonnonvaroja tuhlaamatta ja saastuttamatta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Hankkeessa pyritään minimoimaan ruokahävikin ja jätteiden synty ja edistää tähän liittyvää osaamista. Materiaalit kierrätetään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Ei käytännössä juuri mahdollista, tosin pieneltä osin opitaan mm. nuotioruuanlaitosta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 3
Ruokakursseissa käytetään mahdollisuuksien mukaan paikallisia raaka-aineita. Hankkeeseen osallistuvat tutustuvat näin paikallisiin yrityksiin ja niiden tuotteisiin. Mahdollisesti voi olla jotain yritysvierailijoita kertomassa tuotteista tai toiminnasta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 1 1
Pienessä määrin reseptiikkaa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Asiantuntija kulkee omalla autolla välimatkoista ja huonosta joukkoliikenteestä sekä kurssimateriaalien kuljetustarpeesta johtuen. Kurssilaiset voivat mahdollisuuksien mukaan hyödyntää tarvittaessa joukkoliikennettä. Pyritään, että kurssilaisilla matkat olisivat lyhyet tai olemattomat ja vain asiantuntija joutuu liikkumaan ja käyttämään kulkuneuvoa. Toisaalta kotitarveviljelytaidot voivat vähentää liikkumistarvetta (tuoretuotteiden hankinta).
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 6
Ihmisten hyvinvointi lisääntyy, kun he oppivat valmistamaan ravitsevaa ja monipuolista kasvisvoittoista ruokaa, sekä tapaavat toisia samanlaisessa tilanteessa olevia ihmisiä.
Tasa-arvon edistäminen 5 6
Ihmisten välinen tasa-arvo lisääntyy, kun suurempi joukko ihmisiä osaa valmistaa terveellistä, maukasta ja monipuolista ruokaa, jolloin mm. elintapasairauksien riski vähenee. Ihmisten taloudellinen tilanne saattaa parantua, kun he oppivat tekemään viisaampia valintoja ruokaostosten suhteen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Vahvistetaan kansalaisyhteiskunnassa tarvittavia taitoja ja osaamispääomaa.
Kulttuuriympäristö 1 1
Ihmisten tietoisuus omasta ruokakulttuurista ja ruoantuotannosta kasvaa.
Ympäristöosaaminen 3 5
Ihmisten tietoisuus ruoan vaikutuksesta ympäristöön kasvaa ja he osaavat ottaa omilla valinnoillaan vaikuttaa ympäristön tilaan paremmin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tarkoitus oli opastaa syrjäytymisuhan alla oleville nuorille, lapsiperheille ja työttömille arjen taitoja, monipuolisen ja terveyttä tukevan edullisen ruoan hankintaa ja valmistusta ruokatyöpajoissa, sekä riittävän ja oikeanlaisen kotivaran koostamista ja ruokahävikin minimointia. .

Hankkeen aikana pidettiin yhteensä 6 ruokatyöpajaa syrjäytymisuhan alla oleville nuorille, lapsiperheille ja työttömille. Toteuttamatta jäi kaksi työpajaa osallistujien peruessa osallistumisensa viime hetkellä. Hankkeen ruokatyöpajoissa tavoitettiin 34 osallistujaa, todellisuudessa määrä oli isompi, mutta osa lomakkeista jouduttiin hylkäämään epäselvien ja puutteellisten merkintöjen takia, joihin ei saatu täydennyksiä. Ruokatyöpajoissa ensin osallistujien kanssa juteltiin arjen kotitaloustaidoista ja terveellisen ruokavalion koostamisesta, sen jälkeen pienryhmissä valmistettiin yhdessä ruokia. Työpajan lopuksi syötiin yhdessä valmistettu ruoka ja jatkettiin keskustelua arjen taidoista ja kuinka jokainen voi itse omalla kohdallaan noudattaa terveellistä ruokavaliota edullisesti. Ruokatyöpajojen seurauksena osallistujien elämänlaatu parani, he tutustuivat uusiin elintarvikkeisiin, joita he uskaltavat ruokatyöpajan jälkeen käyttää myös omassa ruoanlaitossaan. Ruokatyöpajojen seurauksena osa oppi ja uskalsi työpajan jälkeen käyttää uusia ruoanvalmistusvälineitä, kuten sähkövatkainta tai kuorimaveistä. Ruokatyöpajojen seurauksena osallistujien ruoanlaittotaidot ja uskallus laittaa ruokaa kasvoi.

Hanke oli esillä 3 messu tapahtumassa esittelypisteellä, joissa hankkeesta, terveyttä tukevasta edullisesta ruoasta ja ruokahävikin minimoinnista jaettiin tietoa suurelle yleisölle.

Hankkeen aikana tuotettiin 2 videota ja 2 blogikirjoitusta, jotka käsittelivät arjen kotitaloustaitoja ja omien voimavarojen hallintaa. Videot ovat nähtävissä maa- ja kotitalousnaisten youtube-kanavalla ja blogi-kirjoituksen maa- ja kotitalousnaisten nettisivuille, sekä fabebook -kanavalla
.
Hanke herätti kiinnostusta ja hankkeen aihe koettiin tarpeelliseksi hankkeen kohderyhmän ja yhteistyötahojen suunnalta. Ruokatyöpajat innostivat osallistujia toimintaan ja työpajojen aikana oli helppo jutella jokaisen omista ruokailutottumuksista ja muista arjen asioista. Työpajoissa opittiin uusia taitoja, kuten käyttämään erilaisia ruoanlaittovälineitä ja -koneita, kuten kuorimaveistä ja sähkövatkainta. Työpajat vahvistivat jokaisen ruoanlaittotaitoa ja lisäsivät luottamusta omiin jo olemassa oleviin taitoihin. Työpajoissa vahvistettiin ryhmätyötaitoja. Työpajat toteutettiin perhekerhoissa, nuorten pajoissa ja työttömien tapaamisissa. Työpajat koettiin innostavana sisältönä tapaamisissa ja niihin oli helppo tulla.