Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22955

Hankkeen nimi: Työmarkkinoilta kadonneet – haasteet, mittakaava ja ratkaisut

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2023 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: PTCServices Oy

Organisaatiotyyppi: Pieni yritys

Y-tunnus: 1916929-5

Jakeluosoite: Simonkatu 12 A 7

Puhelinnumero: 010 34 19 700

Postinumero: 00100

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pyykkönen Jussi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: osakas

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jussi.pyykkonen(at)ptcs.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 44 023 9149

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työelämästä syrjään jääneitä on enemmän kuin pitkäaikaistyöttömiä. Heitä on Suomessa yli 140 000. He eivät ole töissä, työttöminä, opiskelijoina tai työkyvyttömyyseläkkeellä. He ovat työikäisiä, jotka elävät yhteiskunnassa normaaliksi koettujen statusten - kuten työ- ja opiskelupaikkojen – ulkopuolella. Joukossa on muun muassa kotona asuvia tai tutkintoa vailla olevia nuoria, asunnottomia ja eri syistä syrjäytyneitä. Rekistereistä ei löydy juurikaan jälkiä heidän toimistaan ainakaan taloudellisessa mielessä.

Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa työelämän ulkopuolisista, jotta yhteiskunnalla olisi mahdollisuudet kohdentaa sellaisia vaikuttavia toimenpiteitä, jolla heidän työ- ja toimintakykyänsä voitaisiin parantaa. Hankkeen tuloksen syntyy tietoa työmarkkinoilta kadonneista ja antaa tietoa niistä ratkaisumalleista, joilla voisi potentiaalisesti olla suurin vaikuttavuus. Hankkeessa kuvataan mistä mekanismeista ilmiöissä on kysymys, pureudutaan alueelliseen tietoon työmarkkinoilta kadonneiden suhteen sekä kuvataan minkä tyyppisillä ratkaisuilla ongelmaan voitaisiin vaikuttaa. Erityisesti tarkastellaan, miten työllisyyspolkuihin voitaisiin vaikuttaa uuden tyyppisillä ulkoistus- ja hankintamalleilla sekä palveluihin liittyvillä kannustimilla. Ratkaisumallit kuvataan alueellisista lähtökohdista siten, että ne ovat eri puolilla Suomea ja eri kokoisissa kunnissa ja maakunnissa hyödynnettävissä mahdollisimman vaikuttavalla tavalla.
Erityistä huomiota kiinnitetään harvaan asuttujen alueiden sekä maakuntien keskuskaupunkien tilanteeseen sekä Pohjois-Savon, Etelä-Savon sekä Pohjois-Karjalan kuntatasoisiin malleihin

Hanke toimenpiteisiin kuuluu tiedon hankinta, yhdistäminen, analysointi ja ratkaisumallien esittäminen kolmen raportin kokonaisuudessa. Ensimmäinen raportti kuvaa yhteiskunnan tasolla työmarkkinoilta kadonneisiin liittyviä mekanismeja, syitä ja seurauksia sekä mittakaavoja. Toinen raportti kuvaa miten työmarkkinoilta kadonneiden mekanismit ja mittakaavat eroavat harvaan asutuilla alueilla ja maakuntien keskuskaupungeissa. Erityistä huomiota kiinnitetään harvaan asuttujen alueiden sekä maakuntien keskuskaupunkien tilanteeseen sekä Pohjois-Savon, Etelä-Savon sekä Pohjois-Karjalan kuntatasoisiin tietoihin. Kolmas raportti kuvaa millaisilla ratkaisuilla ongelmaan voitaisiin puuttua. Erityistä huomiota kohdennetaan siihen, millaisilla hankinta- ja ulkoistusmalleilla sekä muilla usean toimijan yhteisellä (moniammatillinen) malleilla asiaa voitaisiin ratkaista. Raportti sisältää konkreettiset ohjeet valtiolle, kunnille ja maakuntatasoisille toimijoille toimintamallien käytännön toimeenpanoon.

Hanke tähtää siihen, että lisääntyneet tiedon pohjalta heikoimmassa asemassa olevien sosiaalista osallisuutta ja työelämävalmiuksien voidaan vahvistaa sekä kohdentaa palveluita nuorten, ikääntyvien ja osatyökykyisten syrjäytymistä ehkäisemiseen. Hankkeessa huomioidaan eri toimijoiden välisen yhteistyön ja moniammatillisten palvelujen kehittämiseen sekä toimintaan liittyvän osaamisen kehittämisen tarpeet sekä kuvataan, miten asiakaslähtöisiä palveluita voitaisiin hankkia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hanke tuottaa tuloksia, joilla on suoraa lisäarvoa niin valtiolle kuin maakuntatasoisille toimijoille että myös kunnille. Valtiolla työmarkkinoilta kadonneiden analyysi syventää ymmärrystä siitä, mihin ilmiöihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota, varoja ja investointeja. Erityisesti työmarkkinoilta kadonneet koskettavat työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön toimialoja. Hyvinvointialueet ja muut maakuntatasoiset toimijat hyötyvät hankkeen tuloksista tunnistaessaan maakuntatasoisia ilmiöitä sekä niiden sisäisiä eroja harvaan asuttujen ja maakunnan keskuskaupunkien osalta. Hyvinvointialueet toteuttavat moniammatillista työtä yhdessä kuntien kanssa pyrkiessään ratkaisemaan työmarkkinoilta kadonneiden ongelman. Hanke auttaa kohdentamaan moniammatillista työtä vaikuttavimpiin kohtiin. Kunnat vastaavat työllisyyspalveluista vuoden 2015 alusta lukien. Hanke edesauttaa kuntia hankkimaan ja kohdentamaan palveluita vaikuttavimmalla tavalla. Kunnat saavat hankkeen myötä konkreettisia toimintamalleja toimintansa järjestämisen tueksi.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Työelämästä syrjään jääneitä on enemmän kuin pitkäaikaistyöttömiä. Heitä on Suomessa yli 140 000. He eivät ole töissä, työttöminä, opiskelijoina tai työkyvyttömyyseläkkeellä. He ovat työikäisiä, jotka elävät yhteiskunnassa normaaliksi koettujen statusten - kuten työ- ja opiskelupaikkojen – ulkopuolella. Joukossa on muun muassa kotona asuvia tai tutkintoa vailla olevia nuoria, asunnottomia. Hankkeen tavoitteena on synnyttää sellaisia toimintamalleja, joiden kautta työmarkkinoilta kadonneiden määrää voidaan vähentää merkittävästi nykyisestä. Tavoitteena on luoda toimintamalleja, jotka luovat kestäviä työllisyyspolkuja siten, että ne ovat sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti vakaalla pohjalla.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 56 165

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 25 570

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 56 165

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 25 570

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo

Seutukunnat: Kuopion, Joensuun, Koillis-Savon, Keski-Karjalan, Mikkelin, Varkauden, Pielisen Karjalan, Ylä-Savon, Savonlinnan, Sisä-Savon, Pieksämäen

Kunnat: Mikkeli, Sonkajärvi, Pieksämäki, Puumala, Hirvensalmi, Kangasniemi, Rääkkylä, Enonkoski, Outokumpu, Kuopio, Joensuu, Kontiolahti, Tohmajärvi, Mäntyharju, Liperi, Keitele, Lieksa, Tervo, Kiuruvesi, Sulkava, Rautalampi, Tuusniemi, Rautavaara, Nurmes, Rantasalmi, Siilinjärvi, Lapinlahti, Polvijärvi, Vesanto, Kaavi, Pertunmaa, Suonenjoki, Heinävesi, Juuka, Varkaus, Juva, Pielavesi, Leppävirta, Savonlinna, Kitee, Ilomantsi, Vieremä, Joroinen, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Simonkatu 12 A 7

Postinumero: 00100

Postitoimipaikka: Helsinki

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Kyllä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa arvioidaan sukupuolten välistä tasa-arvoa tilastollisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa arvioidaan sukupuolten välistä tasa-arvoa tilastollisesti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei tunnistettuja vaikutuksia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei tunnistettuja vaikutuksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei tunnistettuja vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei tunnistettuja vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei tunnistettuja vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei tunnistettuja vaikutuksia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei tunnistettuja vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hanke tuottaa paikallista elinkeinorakennetta kehittävää uutta tietoa, jota hyödyntämällä paikalliset toimijat voivat edistää työllisyyttä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 3
Uusien toimintamallien luominen edesauttaa uusien, yleisesti hyödynnettävissä olevien palveluiden syntymistä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei tunnistettuja vaikutuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke keskittyy heikoimmassa asemassa olevien hyvinvoinnin edistämiseen. Hankkeessa luodaan toimintamalleja, joita hyödyntämällä hyvinvointi kasvaa useassa ryhmässä.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Hankkeessa arvioidaan sukupuolten välistä tasa-arvoa tilastollisesti.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hanke keskittyy heikoimmassa asemassa olevien hyvinvoinnin edistämiseen. Hankkeessa luodaan toimintamalleja, joita hyödyntämällä hyvinvointi kasvaa useassa ryhmässä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei tunnistettuja vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei tunnistettuja vaikutuksia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-