|
|
|
Hankekoodi: S22955
Hankkeen nimi: Työmarkkinoilta kadonneet – haasteet, mittakaava ja ratkaisut
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2023 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: PTCServices Oy
Organisaatiotyyppi: Pieni yritys
Y-tunnus: 1916929-5
Jakeluosoite: Simonkatu 12 A 7
Puhelinnumero: 010 34 19 700
Postinumero: 00100
Postitoimipaikka: Helsinki
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pyykkönen Jussi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: osakas
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jussi.pyykkonen(at)ptcs.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 44 023 9149
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Työelämästä syrjään jääneitä on enemmän kuin pitkäaikaistyöttömiä. Heitä on Suomessa yli 140 000. He eivät ole töissä, työttöminä, opiskelijoina tai työkyvyttömyyseläkkeellä. He ovat työikäisiä, jotka elävät yhteiskunnassa normaaliksi koettujen statusten - kuten työ- ja opiskelupaikkojen – ulkopuolella. Joukossa on muun muassa kotona asuvia tai tutkintoa vailla olevia nuoria, asunnottomia ja eri syistä syrjäytyneitä. Rekistereistä ei löydy juurikaan jälkiä heidän toimistaan ainakaan taloudellisessa mielessä.
Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa työelämän ulkopuolisista, jotta yhteiskunnalla olisi mahdollisuudet kohdentaa sellaisia vaikuttavia toimenpiteitä, jolla heidän työ- ja toimintakykyänsä voitaisiin parantaa. Hankkeen tuloksen syntyy tietoa työmarkkinoilta kadonneista ja antaa tietoa niistä ratkaisumalleista, joilla voisi potentiaalisesti olla suurin vaikuttavuus. Hankkeessa kuvataan mistä mekanismeista ilmiöissä on kysymys, pureudutaan alueelliseen tietoon työmarkkinoilta kadonneiden suhteen sekä kuvataan minkä tyyppisillä ratkaisuilla ongelmaan voitaisiin vaikuttaa. Erityisesti tarkastellaan, miten työllisyyspolkuihin voitaisiin vaikuttaa uuden tyyppisillä ulkoistus- ja hankintamalleilla sekä palveluihin liittyvillä kannustimilla. Ratkaisumallit kuvataan alueellisista lähtökohdista siten, että ne ovat eri puolilla Suomea ja eri kokoisissa kunnissa ja maakunnissa hyödynnettävissä mahdollisimman vaikuttavalla tavalla.
Erityistä huomiota kiinnitetään harvaan asuttujen alueiden sekä maakuntien keskuskaupunkien tilanteeseen sekä Pohjois-Savon, Etelä-Savon sekä Pohjois-Karjalan kuntatasoisiin malleihin
Hanke toimenpiteisiin kuuluu tiedon hankinta, yhdistäminen, analysointi ja ratkaisumallien esittäminen kolmen raportin kokonaisuudessa. Ensimmäinen raportti kuvaa yhteiskunnan tasolla työmarkkinoilta kadonneisiin liittyviä mekanismeja, syitä ja seurauksia sekä mittakaavoja. Toinen raportti kuvaa miten työmarkkinoilta kadonneiden mekanismit ja mittakaavat eroavat harvaan asutuilla alueilla ja maakuntien keskuskaupungeissa. Erityistä huomiota kiinnitetään harvaan asuttujen alueiden sekä maakuntien keskuskaupunkien tilanteeseen sekä Pohjois-Savon, Etelä-Savon sekä Pohjois-Karjalan kuntatasoisiin tietoihin. Kolmas raportti kuvaa millaisilla ratkaisuilla ongelmaan voitaisiin puuttua. Erityistä huomiota kohdennetaan siihen, millaisilla hankinta- ja ulkoistusmalleilla sekä muilla usean toimijan yhteisellä (moniammatillinen) malleilla asiaa voitaisiin ratkaista. Raportti sisältää konkreettiset ohjeet valtiolle, kunnille ja maakuntatasoisille toimijoille toimintamallien käytännön toimeenpanoon.
Hanke tähtää siihen, että lisääntyneet tiedon pohjalta heikoimmassa asemassa olevien sosiaalista osallisuutta ja työelämävalmiuksien voidaan vahvistaa sekä kohdentaa palveluita nuorten, ikääntyvien ja osatyökykyisten syrjäytymistä ehkäisemiseen. Hankkeessa huomioidaan eri toimijoiden välisen yhteistyön ja moniammatillisten palvelujen kehittämiseen sekä toimintaan liittyvän osaamisen kehittämisen tarpeet sekä kuvataan, miten asiakaslähtöisiä palveluita voitaisiin hankkia.
Hanke tuottaa tuloksia, joilla on suoraa lisäarvoa niin valtiolle kuin maakuntatasoisille toimijoille että myös kunnille. Valtiolla työmarkkinoilta kadonneiden analyysi syventää ymmärrystä siitä, mihin ilmiöihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota, varoja ja investointeja. Erityisesti työmarkkinoilta kadonneet koskettavat työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön toimialoja. Hyvinvointialueet ja muut maakuntatasoiset toimijat hyötyvät hankkeen tuloksista tunnistaessaan maakuntatasoisia ilmiöitä sekä niiden sisäisiä eroja harvaan asuttujen ja maakunnan keskuskaupunkien osalta. Hyvinvointialueet toteuttavat moniammatillista työtä yhdessä kuntien kanssa pyrkiessään ratkaisemaan työmarkkinoilta kadonneiden ongelman. Hanke auttaa kohdentamaan moniammatillista työtä vaikuttavimpiin kohtiin. Kunnat vastaavat työllisyyspalveluista vuoden 2015 alusta lukien. Hanke edesauttaa kuntia hankkimaan ja kohdentamaan palveluita vaikuttavimmalla tavalla. Kunnat saavat hankkeen myötä konkreettisia toimintamalleja toimintansa järjestämisen tueksi.
Työelämästä syrjään jääneitä on enemmän kuin pitkäaikaistyöttömiä. Heitä on Suomessa yli 140 000. He eivät ole töissä, työttöminä, opiskelijoina tai työkyvyttömyyseläkkeellä. He ovat työikäisiä, jotka elävät yhteiskunnassa normaaliksi koettujen statusten - kuten työ- ja opiskelupaikkojen – ulkopuolella. Joukossa on muun muassa kotona asuvia tai tutkintoa vailla olevia nuoria, asunnottomia. Hankkeen tavoitteena on synnyttää sellaisia toimintamalleja, joiden kautta työmarkkinoilta kadonneiden määrää voidaan vähentää merkittävästi nykyisestä. Tavoitteena on luoda toimintamalleja, jotka luovat kestäviä työllisyyspolkuja siten, että ne ovat sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti vakaalla pohjalla.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 56 165
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 25 570
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 56 165
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 25 570
Maakunnat: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo
Seutukunnat: Koillis-Savon, Joensuun, Keski-Karjalan, Kuopion, Varkauden, Mikkelin, Ylä-Savon, Pielisen Karjalan, Sisä-Savon, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Mikkeli, Pertunmaa, Sulkava, Outokumpu, Rantasalmi, Rautalampi, Tervo, Siilinjärvi, Nurmes, Lieksa, Joensuu, Lapinlahti, Kontiolahti, Polvijärvi, Kaavi, Tuusniemi, Kuopio, Sonkajärvi, Suonenjoki, Liperi, Vesanto, Hirvensalmi, Rääkkylä, Kangasniemi, Keitele, Tohmajärvi, Enonkoski, Rautavaara, Puumala, Mäntyharju, Kiuruvesi, Pieksämäki, Pielavesi, Ilomantsi, Heinävesi, Juva, Savonlinna, Kitee, Vieremä, Leppävirta, Varkaus, Joroinen, Juuka, Iisalmi
Jakeluosoite: Simonkatu 12 A 7
Postinumero: 00100
Postitoimipaikka: Helsinki
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei tunnistettuja vaikutuksia. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei tunnistettuja vaikutuksia. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei tunnistettuja vaikutuksia. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei tunnistettuja vaikutuksia. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei tunnistettuja vaikutuksia. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei tunnistettuja vaikutuksia. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei tunnistettuja vaikutuksia. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Hanke tuottaa paikallista elinkeinorakennetta kehittävää uutta tietoa, jota hyödyntämällä paikalliset toimijat voivat edistää työllisyyttä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 3 |
| Uusien toimintamallien luominen edesauttaa uusien, yleisesti hyödynnettävissä olevien palveluiden syntymistä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei tunnistettuja vaikutuksia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hanke keskittyy heikoimmassa asemassa olevien hyvinvoinnin edistämiseen. Hankkeessa luodaan toimintamalleja, joita hyödyntämällä hyvinvointi kasvaa useassa ryhmässä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 7 |
| Hankkeessa arvioidaan sukupuolten välistä tasa-arvoa tilastollisesti. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hanke keskittyy heikoimmassa asemassa olevien hyvinvoinnin edistämiseen. Hankkeessa luodaan toimintamalleja, joita hyödyntämällä hyvinvointi kasvaa useassa ryhmässä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei tunnistettuja vaikutuksia. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei tunnistettuja vaikutuksia. | ||
Hanke on Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 rakennerahasto-ohjelman nuorten, ikääntyvien ja osatyökykyisten tavoitteiden mukaista toimintaa. Hanke tähtää siihen, että lisääntyneet tiedon pohjalta heikoimmassa asemassa olevien sosiaalista osallisuutta ja työelämävalmiuksien voidaan vahvistaa sekä kohdentaa palveluita nuorten, ikääntyvien ja osatyökykyisten syrjäytymistä ehkäisemiseen. Hanke tukee Pohjois-Savon uuden kasvun suunnitelman 2020–2022 Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi tavoitteita, sillä hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa työelämän ulkopuolisista, jotta yhteiskunnalla olisi mahdollisuudet kohdentaa sellaisia vaikuttavia toimenpiteitä, jolla heidän työ- ja toimintakykyänsä voitaisiin parantaa.
Hankkeen tuloksena syntyi tietoa työmarkkinoilta kadonneista, ja tulos antaa tietoa niistä ratkaisumalleista, joilla voisi potentiaalisesti olla suurin vaikuttavuus. Hankkeessa kuvattiin mistä mekanismeista ilmiöissä on kysymys, pureudutaan alueelliseen tietoon työmarkkinoilta kadonneiden suhteen sekä kuvataan minkä tyyppisillä ratkaisuilla ongelmaan voitaisiin vaikuttaa. Erityisesti tarkasteltiin, miten työllisyyspolkuihin voitaisiin vaikuttaa uuden tyyppisillä ulkoistus- ja hankintamalleilla sekä palveluihin liittyvillä kannustimilla. Hanke toimenpiteisiin kuuluivat pääasiallisesti tiedon hankinta, yhdistäminen, analysointi ja ratkaisumallien esittäminen.
Ensimmäisessä vaiheessa keskityttiin yhteiskunnan tasolla työmarkkinoilta kadonneisiin liittyviin mekanismeihin, syihin ja seurauksiin sekä mittakaavoihin. Toisessa vaiheessa kuvaa kirkastettiin analysoimalla, miten työmarkkinoilta kadonneiden mekanismit ja mittakaavat eroavat harvaan asutuilla alueilla ja maakuntien keskuskaupungeissa. Erityistä huomiota kiinnitetään harvaan asuttujen alueiden sekä maakuntien keskuskaupunkien tilanteeseen sekä Pohjois-Savon, Etelä-Savon sekä Pohjois-Karjalan kuntatasoisiin tietoihin. Kolmannessa vaiheessa siirryttiin arvioimaan, millaisilla ratkaisuilla havaittuihin ongelmiin voitaisiin puuttua. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, millaisilla hankinta- ja ulkoistusmalleilla sekä muilla usean toimijan yhteisellä (moniammatillinen) malleilla asiaa voitaisiin ratkaista.
Hankkeen toteuttaman tilastollisen analyysin mukaan työelämästä syrjään jääneitä on enemmän kuin pitkäaikaistyöttömiä. Työmarkkinoilta kadonneita on Suomessa 147 000. He eivät ole töissä, työttöminä, opiskelijoina tai työkyvyttömyyseläkkeellä. He ovat työikäisiä, jotka elävät yhteiskunnassa normaaliksi koettujen statusten - kuten työ- ja opiskelupaikkojen – ulkopuolella. Joukossa on muun muassa kotona asuvia tai tutkintoa vailla olevia nuoria, asunnottomia ja eri syistä syrjäytyneitä. Rekistereistä ei löydy juurikaan jälkiä heidän toimistaan ainakaan taloudellisessa mielessä. Hanke tuotti uuden yhteiskuntapoliittisen avauksen siitä, että työmarkkinoilta kadonneiden joukko (147 000 henkeä) on mahdollista jakaa kahteen osakokonaisuuteen: • 54 000 henkeä on työmarkkinoiden rajapinnassa. • 28 000 henkeä ei tienaa enää säännöllisesti, eli eivät ole pääasiallisesti työllisiä, mutta saavat satunnaisia tuloja (4000 € / vuosi). Merkittävä osa heistä palaa työlliseksi, osa jää toimeentulotuelle.
• 25 000 henkeä on työvoimapoliittisessa aktiivipalvelussa, eli työvoimapalveluiden asiakkaana. Heistä merkittävä osalla asiakkuus jatkuu. • 94 000 henkeä on syrjässä työmarkkinoilta. Heistä merkittävällä osalla status tuntematon tai tulonsiirtojen (toimeentulotuki) varassa. Osa syrjäytyneitä nuoria tai asunnottomia. Heistä hyvin harvalla on kosketusta työmarkkinoihin. Suurimmalla osalla ei ole työvoimapalveluiden asiakkaita, eivätkä käy töissä. 60 000 henkeä muodostaa pitkäaikaisesti syrjässä työmarkkinoilta olevien ryhmän.
Hankkeen tuottama uusi kategorisointi on avainasemassa siinä, että lisääntyneen tiedon pohjalta heikoimmassa asemassa olevien sosiaalista osallisuutta ja työelämävalmiuksia voidaan vahvistaa sekä kohdentaa palveluja (esim. hankintaa toteuttamalla) syrjäytymistä ehkäisemiseen. Hankkeen toteuttaman analyysin mukaan työmarkkinoilta syrjässä olevien määrä on Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueilla on pieni. Syrjässä olevien osuus (2,0–2,2 % väestöstä) alittaa maan keskiarvoarvon (2,7 %) kaikissa maakunnissa. Työmarkkinoiden rajapinnassa olevien osuus on Pohjois-Savossa (1,5 %) koko maan keskiarvoa matalampi, Pohjois-Karjalassa maan keskiarvoa vastaavalla tasolla (1,8 %) ja Etelä-Savossa hieman yli maan keskiarvon. Työmarkkinoilta syrjässä olevien osuus on kaupunkimaisissa kunnissa (2,9 %) suurempi kuin taajaan asutuissa kunnossa (2,1 %) tai maaseutumaisissa kunnissa (2,4 %). Kun tarkastellaan Itä-Suomen tilannetta, huomataan, että asetelma muuttuu. Kunnissa, joissa on 10 000 tai enemmän työllistä, on kaikista vähiten työmarkkinoilta kadonneita. Sen sijaan suhteellisesti eniten työmarkkinoilta kadonneita on niissä kunnissa, jossa on alle 2000 työllistä. Työmarkkinoilta kadonneiden osuus on miesten (4,7 %) osalta korkeampi kuin naisten (4,4 %). Sukupuolten välillä on kuitenkin selkeä ero siinä, kuinka suuri osa kuuluu ”työmarkkinoiden rajapinta” ryhmään ja kuinka suuri osa ”syrjässä työmarkkinoilta ryhmään. Naisten osuus korostuu työmarkkinoiden rajapinnat ryhmässä (2 %, ero miehiin + 0,4 %). Miesten osuus korostuu työmarkkinoilta syrjäytyneiden osalta (3,1 %, ero naisiin +1,5 %). Itä-Suomen tilanne vastaa koko maan tilannetta.
Suomessa on perinteisesti tarkasteltu työmarkkinoille osallistumista työttömyysasteen perusteella. Työttömyysasteen on katsottu kuvaavan sitä, kuinka hyvin työmarkkinat toimivat. Kuinka suuri osa työllisiksi pyrkiviä (työttömät työnhakijat) on suhteessa työvoiman kokonaismäärään (työttömät + työlliset). Työttömien osuus työvoimasta kuvaa hyvin työmarkkinoiden tehokkuutta, mutta heikosti syrjäytymistä ja työmarkkinoiden ulkopuolisuutta. Se ei mittarina vastaa sosiaalipoliittisen kysymykseen: Kuinka moni ihminen on työn ulkopuolella palvelua ja tukea vailla? Hankkeen ehdotus on se, että työttömyysasteen lisäksi tulisi tarkastella työttömien ja kadonneiden osuutta työikäisestä väestöstä. Tämä yhdistelmä vastaa optimaalisemmin kysymyksiin siitä, kuinka moni työikäinen ihminen on työmarkkinoiden ulkopuolella? Ja kuinka monelle työikäiselle palvelut tulisi mitoittaa? Työmarkkinoilta kadonneeksi ei synnytä eikä kadonneena pysytä koko elinaikaa.
Tutkimuksista tiedetään, että lapsuuden elinolosuhteet sekä vanhempien haavoittuva asema ovat merkittäviä riskitekijöitä lasten ja nuorten syrjäytymiskehitykselle ja syrjään jäämiselle aikuisuudessa. Pahimmistakin mahdollisista lähtökohdista suuri osa selviää: palvelut onnistuvat suojaamaan ja vähentämään riskeiltä sekä korjaamaan ongelmia. Käytettävissä olevien tietojen pohjalta hanke esittää kolmea keskeistä palveluiden kehittämiseen linjaa:
1. Segmentointi kategorioinnin lisäksi
2. Osallistuminen aktiivisuuden lisäksi
3. Päällekkäisyyksien karsiminen, jotta voidaan kohdentaa.
Palveluiden kohdentamisessa keskeistä on priorisointi. Hankkeen mukaan työttömille työnhakijoille, joilla on pyrkimys työmarkkinoille, ei ole perusteltua kohdentaa uusia palveluita. Sen sijaan käytettävissä olevien tietojen pohjalta hanke esittää kolmea keskeistä palveluiden fokusryhmää työmarkkinoilta kadonneiden osalta:
1. Yksin asuvat miehet
2. Matalapalkkatöissä työskentelevät
3. Tutkinnottomuusriskissä olevat
Palveluiden toteuttamisessa yhtenä vaihtoehtona on hankkia palvelut ulkopuolelta. Hankkeessa tarkasteltiin perinteisen hankintaprosessin ja tulosperusteisen hankintaprosessin eroja sekä hankintaprosessin keskeisiä vaiheita sekä niitä koskevia suosituksia. Työmarkkinoille osallistumista edistäviä tulosperusteisia hankintojen voidaan tehdä montaa erilaista menettelyä hyödyntäen. Olennaista on tunnistaa mitkä menettelyt sopivat mihinkin lähestymistapaan. Hankkeessa analysoitiin erilaisten hankintamenettelyjen hyötyjä ja haittoja suhteessa työmarkkinoille osallistamista edistävien palveluiden tulosperusteisiin hankintoihin.
Suositeltava hankintamenettely laajojen tulosperusteisten palvelukokonaisuuksien toteuttamiseen ja erityisesti hallinnointiin on dynaaminen hankintamalli. Mikäli työmarkkinoille edistymistä pyritään parantamaan standardoiduilla palveluilla, voi sähköinen luettelo tulla kyseeseen. Mikäli työmarkkinoille osallistumista on tarkoitus edistää teknologista ratkaisua hyödyntämällä, on suositeltavaa ottaa käyttöön joko neuvottelumenettely (kilpailullinen neuvottelumenettely, neuvottelumenettely tai innovaatiokumppanuus). Mikäli haetaan jotain täysin uutta ratkaisua, on perusteltua edetä suunnittelukilpailua hyödyntämällä. Työmarkkinoilta kadonneiden joukko on suuri. Työmarkkinoiden ulkopuolisuus on yksilölle useimmiten ei-toivottu ja epäinhimillinen tilanne. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta työmarkkinoilta katoaminen on myös merkittävä taloudellinen kysymys. Vuositasolla yhteiskunnan kustannukset ovat arviolta 1,7 miljardia. Työmarkkinoilta kadonneiden joukkoon on mahdollista vaikuttaa ja kustannuksia madaltaa. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että työmarkkinoilta kadonneiden joukkoon kohdennetaan uusia palveluita. Palveluiden resurssit on löydettävissä keventämällä niiden työttömien työnhakijoiden palvelua, joilla on selkeä pyrkimys työmarkkinoilla sekä myös suuri todennäköisyys sinne päätyä. Työmarkkinoilta kadonneiden uusissa palveluissa tulee painottua dataan perustuva segmentointi sekä osallistumisen edistäminen. Erityisiä kohderyhmiä ovat yksin asuvat miehet, matalapalkkaisissa töissä ovat naiset sekä tutkinnottomuusriskissä olevat.