|
|
|
Hankekoodi: A71355
Hankkeen nimi: CO2-talous ja biotalouden innovaatiot - jätevesilietteen käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasut ja C1-kemian uudet tuotteet (CO2-BIO)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 2.1.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245895-5
Jakeluosoite: Oulun yliopisto, Teknillinen tiedekunta, PL4300
Puhelinnumero: 0294480000
Postinumero: 90014
Postitoimipaikka: Oulun yliopisto
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HUUHTANEN MIKA ENSIO
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopistonlehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mika.huuhtanen(at)oulu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0294 482377
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hanke kohdistuu kasvihuonekaasupäästöjen (CO2, CH4) vähentämiseen ja hyötykäytön lisäämiseen vahvistamalla edellytyksiä ja mahdollisuuksia muuntaa ne arvokkaiksi tuotteiksi. Hankkeessa selvitetään jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasumääriä pohjoisissa olosuhteissa ja arvioidaan kokonaisvaltaisesti erilaisten kaasumaisten yhdisteiden (erityisesti CO2, CH4) hyötykäyttökonseptien toteuttavuutta polttoaineiden ja kemikaalien valmistamiseksi (C1-kemia) alueen yrityksissä ja uusina liiketoimintaideoina.
Hankkeen lopullisena tavoitteena on laatia selvitysten pohjalta alustava suunnitelma C1-kemian osaamiskeskittymän perustamiseksi ja resursoimiseksi Oulun alueelle. Välittöminä tuloksina on raportti jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen hiilijalanjäljestä huomioon ottaen esim. laitoksen sijainti ja uusin tieto kaasumaisten C1-virtojen (erityisesti CO2- ja CH4-virrat) potentiaalisista hyödyntämismahdollisuuksista. Tämä hanke luo edellytykset kehittää uusia Cleantech-innovaatioita kaasu- ja nestemäisten jätevirtojen sisältämien yhdisteiden hyödyntämiseksi sekä lisää yritysten kilpailukykyä ja mahdollistaa uusien innovatiivisten liiketoimintaideoiden syntymistä.
Hankkeen toimenpiteet on jaettu työpaketteihin seuraavasti: 1) Kootaan yhteen tietoa jätevesilietteen käsittelyvaihtoehtojen hiilijalanjälkien vertailemiseksi, 2) Esitetään hiilijalanjäljen pienentämisen kannalta optimaaliset jätevesilietteen käsittelyvaihtoehdot, 3) Kartoitetaan C1-kemian osaaminen Oulun seudulla, 4) Kartoitetaan Oulun seudun hiilidioksidivirrat ja mahdolliset muut C1-lähteet, 5) Arvioidaan erilaisten CO2- hyötykäyttökonseptien toteuttavuus polttoaineiden ja kemikaalien valmistamisessa ja muussa hyötykäytössä (C1-kemia), 6) Luodaan suunnitelma C1-kemian verkostotyyppisen osaamiskeskittymän perustamiseksi ja 7) Tiedotetaan tuloksista ja jaetaan tuloksia eri sektoreilla toimiville sidosryhmille.
Hanke edistää useita kestävän kehityksen tavoitteita kuten vähähiilisyyden edistämistä, ilmastonmuutoksen hillintää ja ympäristöosaamisen lisääntymistä. Tekniikan alat ovat perinteisesti olleet miehisiä aloja, mutta tässä hankkeessa toimijoina vähintään puolet hankkeeseen osallistuvista on tutkijanaisia ja se voi rohkaista naisia hakeutumaan tekniikan alojen opiskeluun ja työtehtäviin. Kasvihuonekaasupäästöjen vähenemisestä hyötyvät molemmat sukupuolet. Yhdenvertaisuuden lisäämiseen hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta. Koska yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työskentelee ja opiskelee monesta kulttuuritaustasta tulevia henkilöitä, opetuksessa hyödynnettävä projektista saatu uusi tietotaito leviää laajemmalle alueelle opiskelijoiden palatessa kotimaahan.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat:
Vesihuoltolaitokset ja kunnat: Tietoa erilaisten jätevesilietteen käsittelyvaihtoehtojen hiilijalanjäljestä tulevaisuuden jätevedenkäsittelyratkaisujen suunnittelun ja valinnan pohjaksi
Energiatuottajat: Tietoa ja arviota mahdollisuuksista hyödyntää biokaasua ja jätteeksi luokiteltua hiilidioksidia raaka-aineena.
Kemian teollisuus: Tietoa ja arviota uusista C1-virtoja hyödyntävistä liiketoimintamahdollisuuksista.
Sellu- ja paperiteollisuus: Tietoa ja arviota uusista liiketoimintamahdollisuuksista ja CO2:n hyötykäyttömahdollisuuksista omissa prosesseissaan.
Viranomaiset: Tietoa jätevesilietteen erilaisten käsittelyvaihtoehtojen hiilijalanjäljestä tulevaisuuden käsittelyratkaisujen suunnittelun ja päätösten pohjaksi. Tietotaitoa valvonnan ja ohjeistuksen tueksi.
Päättäjät: Asiantuntijuutta ja tietotaitoa päätösten tueksi.
Tutkimuslaitokset: Tuotetun uuden tiedon tuominen pohjaksi hankeideointiin.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:
Jätevesilietteen käsittelijät/käyttäjät (polttolaitokset, viheryritykset yms.)
Tutkimus- ja koulutus: Tietoa jätevesilietteen käsittelyyn, hiilidioksidin, metaanin ja biokaasun kemialliseen hyötykäyttöön liittyvistä asioista sekä tutkimuksessa että koulutuksessa hyödynnettäväksi
Konsultit: Tietoa jätevesilietteen käsittelyyn liittyvistä asioista heidän suunnittelutehtävissään. Tietoa hiilidioksidin, metaanin ja biokaasun kemiallisesta hyötykäytöstä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 101 970
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 101 970
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 134 460
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 134 460
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu
Seutukunnat: Kemi-Tornion, Pohjois-Lapin, Tunturi-Lapin, Raahen, Rovaniemen, Oulun, Kajaanin
Kunnat: Rovaniemi, Oulu, Tyrnävä, Raahe, Lumijoki, Hailuoto, Tornio, Muhos, Kempele, Kittilä, Sotkamo, Utsjoki, Liminka, Kajaani, Kemi
Jakeluosoite: Oulun yliopisto, Teknillinen tiedekunta, PL4300
Postinumero: 90014
Postitoimipaikka: Oulun yliopisto
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 7 |
| Hankkeella on suora ja erityisesti välillinen vaikutus luonnonvarojen käytön kestävyyteen, sillä hanke ottaa huomioon CO2 päästöjen laskennassa myös sen, että jätevesilietteestä tuotetulla materiaalilla voitaisiin vähentää esim. luonnon oman materiaalin, kuten mullan ja lannoituksen vaatimien materiaalien (erityisesti rajallisen fosforin) tarvetta.Hankkeessa myös tähdätään keinoihin, joilla voidaan vähentää primääristen luonnonvarojen käyttöä kierrättämällä ja hyödyntämällä hiilidioksidia. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 9 | 9 |
| Ilmastonmuutos lisää paineita mahdollisimman vähän kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavien ratkaisujen valitsemiseen eri toiminta-aloilla ja myös siihen että esim. syntyvät CO2 tai CH4 päästöt voitaisiin hyödyntää toisten tuotteiden raaka-aineena. Näitä kumpaakin on tarkoitus selkeästi edistää tässä hankkeessa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 7 |
| Hankkeella on ensisijaisesti välillinen vaikutus kasvillisuuden, eliöiden ja luonnonmonimuotoisuuden säilyttämiseen, tarjoamalla keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 9 | 9 |
| Hanke kohdistuu suoraan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tarjoamalla tietoa valita mahdollisimman vähän kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttava jätevesilietteen käsittelymenetelmä eri pohjoisen tilanteisiin ja lisäämällä mahdollisuutta hyödyntää CO2 ja CH4 alueelle perustettavan osaamiskeskittymän kautta. Pinta- ja pohjavesiin sillä voi olla jonkin verran vaikutusta, sillä jätevesilietteen lopullinen käsitelyketju vaikuttaa myös niihin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 3 |
| Hankkeella voi olla pieni vaikutus Natura 2000 ohjelman kohteisiin, sitä kautta että kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen voi edistää näiden alueiden alkuperäisen tilan säilymistä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 6 |
| Jätevesilietteen käsittelymenetelmät vaikuttavat siitä syntyvän materiaalin hyödyntämismahdollisuuksiin, mutta joka tapauksessa sopivasti käsiteltyä jätevesilietettä voidaan hyödyntää esim. kaupunkien ja kuntien viherrakentamisessa ja korvata siten neitseellisten materiaalien tuontia mahdollisesti kauempaakin. C1 kemian osaamiskeskittymän perustaminen lisäisi myös hiilen kierrätystä kasvihuonekaasuista. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 5 |
| Jätevesilietettä voidaan ottaa käsittelyissä myös energiaa talteen, joten siltä osin tämän edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 7 |
| Hanke tukee jätevesilietteen hyödyntämistä paikallisesti kestävällä tavalla ja todennäköisesti ensisijaisesti paikallisesti tai alueellisesti, hyödyntämällä mahdollisesti siellä olevia muiden elinkeinojenkin tarjoamia käsittelymahdollisuuksia, sillä kuljetusten aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt pitkien etäisyyksien alueella voivat nousta merkittäviksi. Hanke luo edellytykset jätevirtojen hyödyntämisen kautta lisätä paikallisten yritysten kilpailukykyä ja mahdollistaa uusien liiketoimintaideoiden syntymisen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 4 |
| Hankkeessa kehitetään verkostotyyppistä C1 osaamiskeskittymää ja välillisesti myös esim. konsultit voivat käyttää hankkeen tietoja suunnittelutyössään. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 4 |
| Koska jätevesilietteen kuljetukset muodostavat yhden, mahdollisesti pitkien etäisyyksien alueella merkittäväksi nouseva osan, josta muodostuu kasvihuonekaasupäästöjä, hanke voi siltä osin vähentää kuljetustarvetta, jos paikallinen käsittely nähdään parhaimmaksi vaihtoehdoksi yhä useammassa tilanteessa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 2 |
| Hanke vaikuttaa positiivisesti tiedon saatavuuteen (julkinen raportti eri jätevesilietteenkäsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöistä ja selvitysraportti kaasutalouden mahdollisuuksista) ja sillä on myös välillisesti pieni vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin, jos kasvihuonekaasupäästöjä saadaan vähennettyä ja hyödynnettyä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 3 |
| Suoraan työssään tietoa jätevesilietteenkäsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöistä hyödyntävät ovat pääasiassa miehiä, johtuen siitä että ala on miesvaltainen. Näin on myös C1 osaamisverkoston perustamisen osalta, sillä tekniikan ala on miesvaltainen. Naisten osallistuminen asiaan liittyvän selvityksen tekemiseen voi hieman purkaa esim. vesihuoltotekniikkaa opiskelevien silmissä perinteistä miesvaltaista sektoria. Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on ilmakehään päätyvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja siitä hyötyvät yhtälailla molemmat sukupuolet. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 1 |
| Hanke voi pieneltä osin lisätä viranomaistahojen ja vesilaitoskentän ja muiden yritysten yhteistyön onnistumisen mahdollisuuksia tarjoamalla riippumatonta tietoa tulevaisuudessa tarvittavien päätösten tueksi. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 1 |
| Kaikki jätevesilietteen- ja kaasun käsittelyvaihtoehdot vaikuttavat jollakin tavoin siihen maisemaan ja ympäristöön jossa käsittely tehdään, ja suoraan maisemallisesti yleensä tämä ei vaikuta kyseiseen kohtaan positiivisesti. Yleensä käsittely pyritään kuitenkin toteuttamaan kohdassa, jossa siitä ei olisi kaupunkiasutukselle kovin paljon haittaa. Soveltuvasti käsiteltyä jätevesilietettä voidaan myös käyttää mm. materiaalina viherrakentamisessa, mitä kautta voidaan katsoa olevan pienen positiivisen vaikutuksen maisemaan. | ||
| Ympäristöosaaminen | 9 | 9 |
| Hanke keskittyy nimenomaan ympäristöosaamisen ja tietoisuuden vahvistamiseen tarjoamalla tietoa hiilijalanjäljen pienentämisen kannalta parhaimman vaihtoehdon valitsemiseksi jätevesilietteen käsittelyssä. Hankkeen myötä CO2-hyötykäytön ja C1-kemian tietotaito lisääntyy merkittävässti. | ||
Hankkeen toimet kohdistuivat kasvihuonekaasupäästöjen (CO2, CH4) vähentämiseen ja hyötykäytön lisäämiseen vahvistamalla edellytyksiä ja mahdollisuuksia muuntaa kyseiset päästöt arvokkaiksi tuotteiksi. Hankkeessa selvitettin jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasumääriä pohjoisissa olosuhteissa ja arvioitiin kokonaisvaltaisesti erilaisten kaasumaisten yhdisteiden (erityisesti CO2, CH4) hyötykäyttökonseptien toteutettavuutta polttoaineiden ja kemikaalien valmistamiseksi (C1-kemia) alueen yrityksissä ja uusina liiketoimintaideoina. Hankkeen tulokset edistävät useita kestävän kehityksen tavoitteita, kuten vähähiilisyyden edistämistä, ilmastonmuutoksen hillintää ja ympäristöosaamisen lisääntymistä.
Hankkeen toimenpiteet jaettiin työpaketteihin seuraavasti: 1) Kootaan yhteen tietoa jätevesilietteen käsittelyvaihtoehtojen hiilijalanjälkien vertailemiseksi, 2) Esitetään hiilijalanjäljen pienentämisen kannalta optimaaliset jätevesilietteen käsittelyvaihtoehdot, 3) Kartoitetaan C1-kemian osaaminen Pohjois-Suomessa, 4) Kartoitetaan Pohjois-Suomen hiilidioksidivirrat ja mahdolliset muut C1-lähteet, 5) Arvioidaan erilaisten CO2- hyötykäyttökonseptien toteutettavuus polttoaineiden ja kemikaalien valmistamisessa sekä muussa hyötykäytössä (C1-kemia), 6) Luodaan suunnitelma C1-kemian verkostotyyppisen osaamiskeskittymän perustamiseksi ja 7) Tiedotetaan tuloksista ja jaetaan tuloksia eri sektoreilla toimiville sidosryhmille.
Hankkeen tuloksena on syntynyt kaksi julkista selvitysraporttia ja Excel-pohjainen kasvihuonekaasupäästölaskuri. Ensimmäinen raportti käsittelee lietteenkäsittelyn eri vaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöjä ja tähän rapottiin liittyy laskuri (TP1-2). Raportti voi toimia jätevesilaitosten suunnittelun ja viranomaisten päätösten apuna, kun halutaan arvioida kasvihuonekaasupäästöjen kannalta parasta mahdollista lietteenkäsittelytekniikkaa laitoskohtaisesti. Toinen raportti käsittelee hiilidioksidin kemiallisia hyödyntämiskonsepteja, ja siihen on koottu työpakettien 3-5 keskeiset tulokset. Lisäksi on tehty arviointi C1-kemian osaamiskeskittymän perustamisen edellytyksistä ja tarpeesta.