|
|
|
Hankekoodi: A71547
Hankkeen nimi: Moderni Hirsikaupunki. Hirsirakennusten uusi arkkitehtuuri, massakustomointi ja elinkaaritalous.
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 30.6.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245895-5
Jakeluosoite: PL 4100
Puhelinnumero: 040 572 0895
Postinumero: 90014
Postitoimipaikka: Oulun yliopisto
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: PIHLAJANIEMI JANNE
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: professori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: janne.pihlajaniemi(at)oulu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 572 0895
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Moderni Hirsikaupunki -hankkeen tavoitteena on tutkia kaupunkimaiseen ympäristöön sopivan hirsirakentamisen uutta arkkitehtuuria, massakustomoinnin hyödyntämistä hirsirakennusten suunnittelussa ja hirsirakennusten elinkaaritaloutta. Tarkastelussa ovat mukana niin pienet hirsirakennukset loma-asunnoista omakotitaloihin kuin suuret hirsirakennukset kerrostaloista julkisiin rakennuksiin. Hankkeeseen sisältyy esiselvitysvaihe, jossa täsmennetään hirsirakentamisen markkinaosuuden kasvattamiseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Esiselvityksen kohderyhminä ovat kuluttajat, tilaajat, rakentamista valvovat viranomaiset ja rakennusteollisuuden edustajat. Esiselvitysvaihetta seuraa suunnittelututkimusvaihe, jossa tutkitaan kaupunkimaiseen ympäristöön sopivien hirsirakennusten arkkitehtuuria niin pienten kuin suurten kohteiden osalta laatimalla konkreettisia arkkitehtisuunnitelmia ja reflektoimalla niitä. Hankkeen arviointivaiheessa suunnittelututkimusvaiheen arkkitehtisuunnitelmista kerätään jälleen palautetta esiselvitysvaiheen kohderyhmiltä sekä tarkastellaan suunniteltujen rakennusten elinkaaritaloutta. Hankkeen lopputuloksena syntyy konkreettisia hirsirakennusten arkkitehtisuunnitelmia sekä tietoa hirsirakentamisen markkinaosuuden kasvattamisen haasteista ja mahdollisuuksista. Hankkeeseen liittyy myös seminaareja ja jo toteutuneiden pilottikohteiden esittelyä.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Pohjois-Pohjanmaan alueella toimivat hirsitaloteollisuuden pk-yritykset sekä Oulun yliopiston Arkkitehtuurin tiedekunnassa toimivat tutkijat ja opiskelijat. Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena onkin hyödyntää Oulun yliopiston vahvuuksia maakunnan alueella toimivien pk-yritysten toiminnan kehittämiseksi sekä luoda tukevampi silta tulevalle yhteistyölle. Pudasjärven kaupunki tuo hankkeeseen oman osahankkeensa, joka vahvistaa ja tukee suoraan koko hankkeen tavoitteita. Hankkeen puitteissa tehdään yhteistyötä myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toimivan Puuinfo Oy:n kanssa. Puuinfon toiminnan tarkoituksena on luoda kysyntää puutuotteille rakentamisessa ja sisustamisessa.
Hankkeesta hyötyy välillisesti myös koko suomalainen hirsitaloteollisuus sekä yleisemmin kaikki puurakentamista edistävät tahot. Hankkeen ensisijaisen tavoitteen hirsirakentamisen markkinaosuuden kasvattamisen toteutuminen hyödyttää kaikkia rakennetun ympäristön käyttäjiä ohjaamalla kulutusta kohti ekologisempaa ja hiilineutraalimpaa yhdyskuntarakennetta. Tältä osin aikaansaatavat positiiviset muutokset ovat hyvin laajoja sekä niiden vaikutusalueen että kauaskantoisia niiden ajallisen ulottuvuuden suhteen.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 610 198
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 608 898
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 808 712
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 807 028
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulunkaaren, Oulun, Koillismaan
Kunnat: Oulu, Pudasjärvi, Kuusamo
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 7 |
| Hirsirakentaminen käyttää pääraaka-aineenaan puuta, joka on uusiutuva luonnonvara. Hirsirakentamisen lisääntyminen korvaa muiden, uusiutumattomia luonnonvaroja hyödyntävien rakennusmateriaalien käyttöä. Hankkeen pitkän aikavälin välilliset positiiviset vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin vaikutuksiin verrattuna. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 10 |
| Hirsirakentamisen lisääminen itsessään hidastaa ilmastonmuutosta. Hankkeeseen sisältyvä koulutus ohjaa lisäksi suunnittelutottumuksia kohti ilmastoystävällisempää rakentamista. Hankkeen pitkän aikavälin välilliset positiiviset vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin vaikutuksiin verrattuna. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 5 |
| Ei välittömiä vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä ympäristöystävällisemmän rakennustavan yleistyminen edesauttaa kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuutta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 8 |
| Hirsirakentaminen sitoo merkittävästi kasvihuonekaasuja. Hankkeen pitkän aikavälin välilliset positiiviset vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin vaikutuksiin verrattuna. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 7 |
| Hirsi on uusiutuva, kierrätettävä, yksinkertainen sekä hyvin energiatehokas rakennusmateriaali, jonka käytön lisääminen vähentää selkeästi rakentamisessa syntyvän jätteen määrää. Hankkeen pitkän aikavälin välilliset positiiviset vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin vaikutuksiin verrattuna. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 7 |
| Hirsirakentaminen vähentää selkeästi myös uusiutumattomien energialähteiden käyttöä rakentamisessa. Hankkeen pitkän aikavälin välilliset positiiviset vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin vaikutuksiin verrattuna. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 10 |
| Hirsirakentamisessa käytettävät puulajit, mänty ja kuusi ovat paikallisia, uusiutuvia luonnonvaroja. Hankkeeseen osallistuvat hirsitalotehtaat sijaitsevat maakunnan alueella ja ovat paikkakuntansa merkittäviä työllistäjiä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 10 |
| Arkkitehtisuunnittelu on hyvä esimerkki aineettomasta palvelusta. Hanke pyrkii koulutuksen myötä ohjaamaan suunnittelukäytäntöjä vähähiilisempiin ja paikallistaloutta vahvistaviin ratkaisuihin. Hankkeen pitkän aikavälin välilliset positiiviset vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin vaikutuksiin verrattuna. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 5 |
| Hirsirakentamisen yhtenä vahvuutena on rakenteen yksinkertaisuus, mikä vähentää muiden rakentamisessa tarvittavien rakennusmateriaalien määrää ja siten niiden vaatimaa kuljetusta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 7 |
| Hirsirakenteen yksi keskeisimmistä vahvuuksista on hirsirakennusten sisäilman laatu. Nykyisen rakennuskannan ikääntymisen myötä seuranneiden ongelmien konkretisoituminen on aiheuttanut kasvavaa kysyntää terveellisempien ja pitkäikäisempien rakenneratkaisuiden suuntaan. Hanke itsessään sisältää keskeisesti myös luovuuden hyödyntämisen osana hyvän elinympäristön kehittämistä, minkä pitkän aikavälin vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin vaikutuksiin verrattuna. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 7 |
| Kustannustehokas hirsirakentaminen edistää taloudellista ja sosiaalista tasa-arvoa. Hirsitaloteollisuus, kuten rakentaminen yleensäkin, on miesvaltainen ala, mutta arkkitehtisuunnittelun parissa toimii tänäkin päivänä varsin tasapuolisesti sekä miehiä että naisia. Arkkitehtuurin opinnot ovat yksi harvoista tekniikan koulutusaloista, joihin tänä päivänä hakeutuvista enemmistö on naisia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 2 |
| Hirsirakentamisella on Suomessa pitkä perinne. Sen lisäämisellä voi olla pientä vaikutusta suomalaisen kulttuuri-identiteetin vahvistumiseen. Toisaalta puu on kansainvälisestikin tarkasteltuna useilla alueilla perinteinen ja tuttu rakennusmateriaali, mikä voi edesauttaa myös monikulttuurisen käyttäjäkunnan juurtumista osaksi yhteiskuntaa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 7 | 10 |
| Hankkeen tavoitteena on selkeä pyrkimys kohentaa rakennetun ympäristön laatua sekä vahvistaa myös hirsirakennuksiin liittyvän kulttuuriperinnön arvoa. Pitkän aikavälin vaikutukset ovat tässäkin suhteessa moninkertaiset hankkeen välittömiin vaikutuksiin verrattuna. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 5 |
| Hanke pyrkii osaltaan myös vahvistamaan ympäristötietoutta kiinnittämällä huomiota rakennetun ympäristön laatuominaisuuksiin ja ekologisten ratkaisujen huomioimiseen. | ||
Oulun yliopiston Arkkitehtuurin tutkimusyksikössä vuosina 2016 - 2019 toteutettiin Moderni hirsikaupunki –hanke, jonka rahoittivat Pohjois-Pohjanmaan liiton kautta Euroopan aluekehitysrahasto sekä maakunnan hirsiyritykset. Hanke oli ajankohtainen, sillä hirsi on uusiutuvana rakennusmateriaalina ekologinen ja paikallinen. Lisäksi hirren käytöllä saavutettavat hyvät sisäilmaolosuhteet, ääniympäristö sekä rakenteellinen yksinkertaisuus ovat tehneet hirrestä ajankohtaisen materiaalin niin yksityisten kuluttajien kuin julkisten toimijoidenkin keskuudessa. Hankkeen ydintä on ollut, kuinka arkkitehtisuunnitteluun ja arkkitehtuuritutkimukseen liittyvillä keinoilla voitaisiin tukea hirsirakennusteollisuuden kykyä vastata kasvaneeseen kiinnostukseen.
Hankkeen tavoitteena on ollut selvittää tarkemmin hirsirakentamisen markkinaosuuden kasvattamiseen liittyviä haasteita, etsiä niiden ratkaisemista tukevia toimintamalleja ja tuotantotapoja sekä tutkia kaupunkimaisempaan ympäristöön sopivan hirsirakentamisen uutta arkkitehtuuria niin suurten kuin pienten hirsikohteiden osalta. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä olivat mukana olleiden hirsialan yritysten ohella Oulun yliopistossa arkkitehtuurin tutkimusyksikössä toimivat tutkijat ja opiskelijat. Opiskelijaworkshopien, hirsiluentojen sekä opiskelijakilpailuiden avulla hirsirakentaminen on ollut yksikön koulutuksessa ja tutkimuksessa esillä huomattavasti aiempaa voimakkaammin.
Hankkeeseen sisältyi esiselvitys-, suunnittelututkimus- sekä arviointivaiheet. Tärkeitä hankkeen tuloksia ovat olleet eri vaiheita kuvaavat julkaisut. Esiselvitysvaiheesta julkaistiin vaiheen päätyttyä esiselvitysraportti v.2017. Kahta jälkimmäistä hankkeen vaihetta käsittelevä loppuraportti julkaistiin hankkeen lopuksi. Loppuraportissa käsitellään myös hankkeeseen sisältynyttä Pudasjärven osahanketta, jonka toimenpiteet ovat vahvistaneet kaupungin roolia Suomen johtavana hirsikaupunkina, sekä tehneet hirsirakentamista tutuksi useille kohderyhmille erilaisten kohdevierailujen sekä suosittujen seminaarien kautta. Raportit ovat saatavana sähköisessä muodossa Oulun yliopiston kirjaston kautta.
Esiselvitysvaiheen tavoitteena oli saada kattava kuva hirsirakentamisen nykytilasta ja mahdollisuuksista Suomessa ja vientimarkkinoilla. Haastatteluiden ja kyselytutkimusten avulla tavoitettiin hirsirakentamiseen vaikuttavia osapuolia kattavasti. Lisäksi pyrittiin luomaan suuntaa hankkeen tuleville vaiheille.
Kaupunkimaisempaan ympäristöön sopivaa hirsirakentamisen uutta arkkitehtuuria etsittiin suunnittelututkimusvaiheessa, jonka perusteella esitetään useita konkreettisia ratkaisuita siihen, millaista tällainen arkkitehtuuri voisi olla hirsirakentamisen kontekstissa. Suunnittelututkimusvaiheen suunnitelmat sisältävät myös rakennustyyppejä, jotka voisivat olla potentiaalisia uusia aluevaltauksia hirsirakentamiselle, kuten town-house- ja kerrostaloja.
Arviointivaiheessa lisättiin ymmärrystä hirsiarkkitehtuurista pääasiassa haastattelututkimuksen keinoin. Haastatteluita – joissa keskusteltiin tehdyistä suunnitelmista sekä hirsiarkkitehtuurista ja –teollisuudesta laajemminkin – toteutettiin mm. hankkeen pilottipaviljonkien yhteydessä Helsingissä ja Oulussa. Haastatteluiden kohteina olivat rakentamista ohjaavat viranhaltijat, rakennusalan ja arkkitehtuurin ammattilaiset, kuluttajat sekä yhteistyöyritysten toimitusjohtajat. Näiden lisäksi arviointivaiheessa kerättiin palautetta massakustomointiosioon liittyen kyselyiden, työpajojen ja haastatteluiden avulla.
Tulosten perusteella hirsi koetaan todella positiivisena sekä ajankohtaisena, jopa trendikkäänä materiaalina. Toisaalta hirsi on hyvin ristiriitainen, jopa vaikea materiaali esimerkiksi ammattilaisten näkökulmasta. Hankkeessa tunnistettiin hirsitalojen suunnittelussa ja tuotteistamisessa tällä hetkellä olevan tiettyjä ongelmia, joihin massakustomoinnin hyödyntäminen voisi tuoda helpotusta. Korkealuokkainen hirsiarkkitehtuuri on materiaalilähtöistä. Toisaalta painumattomuus, jiirinurkat sekä viisteettömät hirsiprofiilit saavat hirsitalot näyttämään muiden nykyaikaisten pientalojen kaltaisilta. Vaarana on, että tietyt hirren erityispiirteet kadotetaan ja hirren positiiviset imagotekijät eivät enää välttämättä päde. Hirsi on konsepti, jota määrittää materiaali, muoto sekä käyttötarkoitus päällekkäin kasattavana rakennuselementtinä.
Hankkeen myötä on luotu hyvä yhteys alueella toimiviin hirsiyrityksiin. Hankkeessa syntyneen tiedon perusteella yhteistyötä on hedelmällistä jatkaa yritysten toiminnan kehittämiseksi. Erityisen mielekästä olisi soveltaa nyt syntyneitä oivalluksia sekä ymmärrystä edelleen käytännön toteutuksia lähemmäksi.