|
|
|
Hankekoodi: A76536
Hankkeen nimi: Elinvoimaa ja älykästä toimintaa Itä- ja Pohjois-Lappiin (EIP)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2020 ja päättyy 31.7.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Lapin liitto
Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Lapin Alueyhteistyön kuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 1510651-0
Jakeluosoite: Jäämerentie 1
Puhelinnumero: 040 - 663 0296
Postinumero: 99600
Postitoimipaikka: Sodankylä
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mikkola Johanna
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehittämispäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: johanna.mikkola(at)sodankyla.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 - 663 0296
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kunnat ovat keskeisiä aluekehityksen ja innovaatiotoiminnan moottoreita Lapissa. Maakunnallisista hankkeista
huolimatta osa kunnista kokee kuitenkin jääneensä älykkään erikoistumisen ulkopuolelle. Ainakin Pohjois- ja Itä-Lapin kunnissa innovaatiotoiminnan ja TKI-toiminnan
osaaminen on vielä varsin vähäistä. Kunnissa ei ole käytännön kokemusta osallistumisesta eurooppalaisiin aloitteisiin tai
ohjelmiin. Kunnilta kuitenkin odotetaan osaamista ja voimavaroja verkostoida alueen toimijoita kansallisesti ja kansainvälisesti sekä
apua prosessien käynnistämisessä.
Tavoitteet
- Tavoitteena on, että Itä-Lapin ja Pohjois-Lapin toimijat tunnistavat omat tulevaisuuden kasvu- ja vahvuusalueet
- Työstetään 3-5 älykkään erikoistumisen kärkeä julkisen ja yksityisen sektorin sekä tutkimuslaitosten välisenä yhteistyönä
- Opitaan mitä menestyminen kansainvälisissä hankkeissa edellyttää ja ollaan halukkaita osallistumaan niihin
- Itä- ja Pohjois-Lapin innovaatioyhteistyö tiivistyy
Toimenpiteet
- tunnistetaan Itä- ja Pohjois-Lapin tulevaisuuden kasvu- ja vahvuusalueet, minkä pohjalta määritellään hankeseutukuntien älykkään erikoistumisen kärjet (3-5 kpl)
- valmistellaan Itä- ja Pohjois-Lapin älykkään erikoistumisen kasvuohjelma
- työpajat tunnistettujen kärkien työstämiseksi julkisen ja yksityisen sektorin sekä tutkimuslaitosten kesken
- benchmarking sekä kotimaassa että ulkomailla älykkään erikoistumisen työssä menestyneisiin kuntiin
- kansainvälinen hanke- ja verkostoitumistyöpaja sekä kansainvälinen konferenssi/tapahtuma valituista älykkäiden kärkien teemoista
- luotujen verkostojen ja toimenpiteiden follow-up
Tulokset
- Itä- ja Pohjois-Lapin kasvu- ja vahvuusalueiden tunnistaminen
- kolmen-viiden älykkään erikoistumisen kärjen valinta ja jatkotyöstäminen yhteistyössä kuntien, yksityisen sektorin ja tutkimuslaitosten kanssa
- halukkuus ja osaaminen kansainväliseen älykkään erikoistumisen yhteistyöhön lisääntyy
Kuntien elinkeino- ja kehittämisosaajat, alueen tutkimuslaitokset, oppilaitokset ja yrittäjät
Ei välillisiä kohderyhmiä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 214 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 190 888
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 267 500
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 241 820
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Pohjois-Lapin, Itä-Lapin
Kunnat: Sodankylä, Posio, Savukoski, Salla, Inari, Pelkosenniemi, Utsjoki, Kemijärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 1, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | -1 |
| Tutkimusyhteistyö Välillisesti kulutetaan vähäisesti luonnonvaroja matkustelun takia. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | -1 |
| Välillisesti lisätään vähäisesti riskejä matkustamalla | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 5 |
| Välillisesti kehitetään paikallista elinkeinorakennetta tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vahvistumisen kautta | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 1 | 7 |
| Kehitetään erityisesti kuntien innovaatiopalveluja | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | -2 | -2 |
| Kahdeksan kunnan hankkeessa liikutaan paljon | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 3 |
| Edistetään välillisesti työhyvinvointia tuomalla mielenkiintoisia uusia haasteita. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 3 |
| Kansainvälistyminen edistää välillisesti kulttuurista yhdenvertaisuutta | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
Elinvoimaa ja älykästä toimintaa Itä- ja Pohjois-Lapissa (EIP) hanke toteutettiin Itä- ja Pohjois-Lapin seutukuntien yhteishankkeena 16.4.2021-31.7.2023. Itä- ja Pohjois-Lapin elinvoiman kehittäminen on muutoksessa muuttuvan toimintaympäristön vuoksi. Elinkeinoelämän muutokset kuten vihreä siirtymä avaavat uusia mahdollisuuksia Itä- ja Pohjois-Lapille, mutta uudet haasteet kuten pandemian aiheuttamat muutokset sekä Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutukset ulottuvat myös Itä- ja Pohjois-Lappiin. Alueen erityiset haasteet kuten harva asutus, vähenevä ja ikääntyvä väestö sekä saavutettavuushaasteet luovat tarvetta kehittää Itä- ja Pohjois-Lappia yhteistyössä useamman kunnan kesken. Hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa on huomioitu muuttuneen globaalin toimintaympäristön vaikutukset seutukuntien kehittämiseen. Erityisesti turvallisuus- ja huoltovarmuuskysymykset ovat nousseet yhä tärkeämmäksi kehittämisen kohteeksi ja uuden liiketoiminnan mahdollisuuksiksi. Itä- ja Pohjois-Lappi on noussut sijainniltaan, luonnonvaroiltaan ja ainutlaatuisuudeltaan kiinnostavaksi hankekumppaniksi kansainvälisesti.
Hankkeen tuloksena on tunnistettu Itä- ja Pohjois-Lapin kasvu- ja vahvuusalueet ja niiden pohjalta on luotu Itä- ja Pohjois-Lapin älykkään erikoistumisen kasvuohjelma. Itä- ja Pohjois-Lapin elinkeinojen vahvuusalueiksi tunnistettiin kestävä matkailu, kaivannais- ja malminetsintä, biotalous sekä tutkimus- testaus- ja avaruusliiketoiminta. Näistä neljästä jalostettiin älykkään erikoistumisen kärjet, jotka ovat 1. vihreän siirtymän ratkaisut uuden kasvukauden mahdollistajana, 2. kestävä ja vastuullinen luontomatkailu hyvinvoinnin mahdollistajana ja 3. luontoon perustuva huippututkimus ja uudet teknologiat kestävien elinkeinojen ja palveluiden tuottajana. Itä- ja Pohjois-Lapissa vihreän siirtymän mahdollisuudet ovat energiaratkaisuissa, bioenergiassa- ja tuotteissa, kaivannaisissa ja luontaiselinkeinoissa kuten porotaloudessa, marjojen, sienten ja muiden luonnontuotteiden hyödyntämisessä. Yhteisenä läpileikkaavana haasteena on jalostusasteen nostaminen raaka-aineen tuottajasta raaka-aineiden jalostajaksi.
Luontoon perustuva huippututkimus on Itä- ja Pohjois-Lapin yksi merkittävimmistä hyödyntämättömistä potentiaaleista. Alueella tehdään avaruustutkimusta, automaatio- ja robotiikkaa, kylmän alueen testaustoimintaa, luonnon- ja ympäristön seurantaa sekä mittaamista. Ilmakehä- ja ilmastonmuutostutkimusta ja biodiversiteetin pitkäaikaista seurantaa on tehty tutkimusasemilla vuosikymmenien ajan. Tätä osaamista tulisikin saattaa aluekehittämisen ja yrittäjien hyödynnettäväksi. Matkailussa on paljon mahdollisuuksia, joihin voidaan soveltaa huippututkimusta esimerkiksi tiedematkailun edistämisessä, revontulten seurannassa ja erilaisten automaatioiden hyödyntämisessä. Arktista testaustoimintaa voidaan laajentaa myös muihin tuotteisiin, kun alan osaaminen on alueella vahvaa. Tutkimusasemayhteistyö tulisikin vahvistaa yhä enemmän ja perustaa alueellisia osaamiskeskuksia alueen erityisosaamisen kokoamiseksi ja tueksi.
Kuntien ja muiden toimijoiden halukkuus kansainväliseen älykkään erikoistumisen yhteistyöhön on lisääntynyt hankkeen myötä. Yhteistyöverkostoja on luotu Portugalin INESC TEC kehitysyhtiöön, Espanjaan ICAM CYLiin, Saksan Geokompetenzzentrumiin (GKZ) sekä Pohjois-Norjaan ja Pohjois-Ruotsin alueille. EIP osallistui Lapin liiton kanssa järjestämään kuntajohtajien älykkään erikoistumisen opintomatkan Espanjan Castille y Leoniin sekä järjesti vierailun Brysseliin.
Itä- ja Pohjois-Lapin seutukuntien innovaatioyhteistyötä on vahvistettu alueen tutkimusasemaverkoston ja kuntien yhteistyön tuloksena. Lapin Ammattikorkeakoulu ja yliopisto Rovaniemellä sekä Kemin Digipolis ovat olleet vahvasti mukana koko hankkeen ajan, samoin kuin alueella toimivat muut tutkimuslaitokset mm. Luonnonvarakeskus, GTK, Suomen ympäristökeskus ja Ilmatieteenlaitos. EIP alueen tutkimusasemat Sodankylän geofysiikan observatorio, Värriön tutkimusasema sekä Kevon tutkimusasema on tunnistettu erityisiksi alueen vahvuuksiksi, joiden osaamista, tutkimustoimintaa sekä vaikuttavuutta yliopistollisena toimijana on syytä hyödyntää alueen kehittämisessä ja tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnan lisäämisessä alueella.
Hankkeen konkreettisina tuloksina, kasvuohjelman ja kansainvälisten kumppaneiden- ja matkojen lisäksi, on Sodankylän kunta käynnistänyt Aurora tiedekeskuksen suunnitteluhankkeen. Sodankylään sijoittuva tiedekeskus olisi alueen avarauus- ja kaivostoiminnan näyteikkuna yleisölle ja samalla se toimisi myös yrityspuistona ja tutkimus- kehitys- ja innovaatiokeskuksena. Tiedekeskus mahdollistaisi myös kansallisten ja kansainvälisten avaruus- ja kaivannaisalan tutkijoiden ja asiantuntijoiden sijoittumisen yhä paremmin Lappiin.
EIP hankkeen tuloksena Pohjois-Lapin kuntayhtymä osallistui Karelia Ammattikorkeakoulun vetämään pimeän ajan matkailuhanke GLOW 2.0:aan, jota rahoitetaan Interreg NPA rahoitusohjelmalla. EIP ideoi hankkeen yhdessä Karelia Ammattikorkeakoulun kanssa, fasilitoi työpajan sekä esitteli hankemahdollisuuden kuntayhtymille. EIP toi GLOW2.0 hankkeeseen mukaan myös SGO:n sekä Värriön tutkimusaseman. Tutkimusasemien mukanaolo hankkeessa vahvistaa tiedepainoitteista osaamista tähtitaivaan ja revontulten hyödyntämisessä (SGO) sekä valosaasteettomien alueiden tunnistamisessa (Värriön tutkimusasema). GLOW2.0 hanke tukee myös seutukuntien välisen innovaatioyhteistyön lisäämisessä Värriön sijoittuessa Itä-Lapin puolelle ja SGO:n pohjoisen puolelle.
EIP:n tapahtumissa, hankkeen aikana on Itä- ja Pohjois-Lapin alueella vieraillut, muutamia mainiten, tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen, sekä myöhemmin myös ministeri Petri Honkonen, Ulkopoliittisen instituutin varajohtaja ja OECD:n aluekehittämisen asiantuntija (etänä). EIP:n tapahtumista on julkaistu useita artikkeleita mm. Lapin Kansassa, Koti-Lapissa sekä Sompiolehdessä.