|
|
|
Hankekoodi: A78790
Hankkeen nimi: Turvallinen ja kestävä pimeä
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2023 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245895-5
Jakeluosoite: PL 8000
Puhelinnumero: +358294480000
Postinumero: 90014
Postitoimipaikka: Oulun yliopisto
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pihlajaniemi Maijuleena Henrika
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopisto-opettaja, tutkijatohtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: henrika.pihlajaniemi(at)oulu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 708 9865
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikön toteuttama turvallinen ja kestävä pimeä -hanke tavoittelee uutta ja innovatiivista lähestymistapaa kaupunkiympäristöjen valaistuksen suunnitteluun ja toteutukseen pohjoisissa ympäristöissä: valon määrän kasvattamisen sijasta on tarkoituksena optimoida matalien valaistusvoimakkuustasojen käyttöä oikeilla ja vaikutuksiltaan tutkituilla suunnitteluratkaisuilla yhdistettynä älykkääseen valonohjausteknologiaan. Tavoitteena on luoda ihmisen ja luonnon hyvinvointia tukevaa viihtyisää pimeän ajan kaupunkiympäristöä ja kaupunkikulttuuria energiatehokkaasti ja ekologisesti.
Hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää keinoja luoda kaupunkiympäristöihin hyviä ja turvallisia pimeyden ja hämärän kokemuksia ja sitä kautta muuttaa suunnittelustrategioita kohti hiilineutraaliutta. Tavoitteena on kehittää ja pilotoida erilaisiin kaupunkiympäristöihin soveltuvia hallitun pimeän ja sitä täydentävän valaistuksen suunnittelun ja toteutuksen ratkaisumalleja, jotka pienentävät radikaalisti valaistuksen energiankulutusta kaupunkiympäristöjen ylivalaisua vähentämällä. Hallittu pimeä ja hämärä kaupungissa antaa myös tilaa tarkkaan harkituille taiteellisen valon ilmaisuille – arkkitehtoniselle valaistukselle ja valotaiteelle – jotka tukevat kokemuksia turvallisesta ja viihtyisästä kaupungista.
Hankkeen tavoitteet ovat eritellysti:
1) Taustoittaa viimeaikaisen tutkimustiedon avulla uutta suunnittelustrategiaa, joka pienentää kaupunkivalaistuksessa käytettäviä valaistustasoja ja energiankulutusta
2) Tunnistaa ja analysoida Oulun kaupungin alueelta erilaisia ympäristöjä, joille voidaan luoda pimeän ja hämärän strategisia suunnitteluratkaisuja. Ympäristöt (Pimeät paikat) voivat olla jo nyt heikosti valaistuja tai niissä nähdään potentiaalia valon määrän vähentämiseen.
3) Kehittää ja pilotoida tutkimus- ja työskentelymenetelmä, jolla suunnitellaan, toteutetaan ja evaluoidaan Pimeiden paikkojen kehitystä turvallisiksi ja viihtyisiksi vähähiilisiksi kaupunkiympäristöiksi. Prosessi sisältää kaupunkilaisten osallistamista mukaan suunnitteluun.
4) Tuottaa uutta tietoa kaupunkilaisten turvallisuuden tai turvattomuuden kokemuksista pimeissä kaupunkiympäristöissä
5) Rakentaa kaupunkien, yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyöverkosto ja konsortio, ja valmistella rahoitushakemus laajempaa, kansainvälistä kehityshanketta varten, jossa tämän hankkeen tuloksia skaalataan konkreettisiksi turvallisen ja kestävän pimeän suunnitteluratkaisuiksi ja -strategioiksi.
Hankkeessa laaditaan state-of-the-art-selvitys, joka taustoittaa viimeaikaisen tutkimus- ja sovellustiedon avulla uutta Turvallisen ja kestävän pimeän -suunnittelustrategiaa. Selvitys koskee energiaa säästäviä älykkään valaistuksen ohjausratkaisuja ja muita aiheeseen liittyviä teknologioita; valoa, pimeää ja turvallisuuden tunnetta koskevaa tutkimusta; pimeyden ja hämärän kulttuurisia merkityksiä; ja tuoreita kansainvälisiä kaupunkivalaistuksen vähähiilisiä suunnittelustrategioita. Oulun kaupungin alueelta tunnistetaan ja analysoidaan erilaisia ympäristöjä, joille voidaan luoda pimeän ja hämärän strategisia suunnitteluratkaisuja. Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan tutkimus- ja työskentelymenetelmä, jolla suunnitellaan, toteutetaan ja evaluoidaan Pimeiden paikkojen kehitystä turvallisiksi ja viihtyisiksi vähähiilisiksi kaupunkiympäristöiksi. Valittuun kohteeseen suunnitellaan erilaisia ratkaisumalleja research-by-design-prosessilla paikallisia asukkaita, yhteisöjä ja yrittäjiä sekä Oulun kaupungin organisaatioiden edustajia osallistavia co-design-menetelmiä hyödyntäen. Eri ratkaisumalleja analysoidaan niiden toiminnallisten, kokemuksellisten ja sosiaalisten vaikutusten näkökulmista, ja luodaan taiteellista ilmaisua hyödyntävä synteesi – pimeän ympäristön ja valotaideteoksen kokonaisuus, joka muodostaa kaupunkilaisille merkityksellisen paikan. Pimeän paikan interventio valmistuu LUMO-valofestivaalille (marraskuu 2023). Intervention vaikutuksia ja paikallisten ja valotaidefestivaalin vierailijoiden kokemuksia taiteellisesta Pimeästä paikasta evaluoidaan havainnoimalla, kyselyllä ja haastatteluilla. Toteutettua ympäristöä analysoidaan myös luminanssivideokameramittauksin ja energialaskelmin. Jotta hankkeen tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää laajemmin ja skaalata niitä isomman mittakaavan toteutuksiksi, Oulun yliopisto rakentaa hankkeen kuluessa yhteistyöverkoston ja kansainvälisen konsortion laajempaa, kansainvälistä kehityshanketta varten, jolle haetaan rahoitusta. Tavoitteena on luoda turvallisen ja kestävän pimeän ekosysteemi.
Hankkeen tuloksena syntyy uutta tietoa kaupunkilaisten turvallisuuden ja turvattomuuden kokemuksesta pimeissä ja hämärissä kaupunkiympäristöissä sekä asenteista pimeyttä kohtaan. Kartoitus ja analyysi Oulun tyypillisistä nykyisistä ja potentiaalisista Pimeistä paikoista luo pohjan jatkosuunnittelulle ja tarjoaa taustatietoa myös Oulun kaupungin valaistuksen yleissuunnitelman päivitystyölle. Pilotoitu tutkimus- ja työskentelymenetelmä Pimeiden paikkojen kehittämiseksi ja Turvallisen ja kestävän pimeän -suunnittelustrategian luomiseksi on hyödynnettävissä laajalti Pohjois-Pohjanmaalla ja muilla pohjoisilla alueilla. Yhden Pimeän paikan dokumentoitu ja analysoitu kehitysprosessi demonstroi menetelmän vaikutuksia energiansäästöön, kaupunkiympäristön laatuun ja kaupunkilaisten kokemuksiin. Hankkeen tuloksena syntyvä yhteistyöverkosto ja ekosysteemi tukee tulosten siirtymistä nopeasti energiankulutusta vähentäviin toteutuksiin ja alueellisen elinkeinoelämän kehittämiseen.
Hankkeessa tehdään yhteistyötä Oulun kaupungin LAIPS- ja Oulu2026-hankkeiden kanssa. Oulun kaupunki on mukana hankkeessa kuntarahoittajana ja yhteistyökumppanina.
Hankkeen tutkimus- ja kehitysprosesseihin (työskentelymenetelmän pilotointi) osallistuu Oulun kaupungin asukkaita sekä Oulun kaupungin suunnitteluorganisaatioiden edustajia.
Hankkeesta hyötyvät välillisesti parempien suunnittelustrategioiden ja niiden tuottamien ympäristöjen muodossa oululaiset, paikalliset yhteisöt ja Oulun kaupungin organisaatiot. Jatkossa hankkeessa kehitetty työskentelymalli tulee myös hyödyttämään paikallista elinkeinoelämää ja luovien alojen osaajia. Välillisiä positiivisia vaikutuksia tulee myös valon määrä vähentyessä luonnonympäristöön ja Oulun kaupungin hiilijalanjälkeen.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 104 860
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 104 316
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 149 800
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 149 075
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun
Kunnat: Oulu
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 8 |
| Hankkeessa tutkittavat ja kehitettävät suunnittelustrategiat ja toimintamallit sisältävät ulkovalaistuksen valaistustasoja ja energiankulutusta vähentäviä ratkaisuja, mikä vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Hankkeen pitkän aikavälin välilliset positiiviset vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin vaikutuksiin verrattuna, koska pitkällä aikavälillä hyvät käytännöt yleistyvät. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 8 |
| Energiankulutusta vähentävät valaistusratkaisut ja siirtyminen matalampiin valaistustasoihin ja positiivista pimeää painottaviin suunnittelustrategioihin hidastavat ilmastonmuutosta. Hankkeen pitkän aikavälin välilliset positiiviset vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin vaikutuksiin verrattuna, koska pitkällä aikavälillä hyvät käytännöt yleistyvät. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 4 | 7 |
| Hankkeessa tutkittavat ja kehitettävät suunnittelustrategiat ja toimintamallit ohjaavat suunnittelijoita ja kuntia käyttämään ratkaisuja, joissa minimoidaan valosaasteen määrä esimerkiksi matalaksi optimoiduilla valaistusvoimakkuustasoilla ja valaistuksen ohjauksella. Tämä vaikuttaa positiivisesti useisiin eliölajeihin ja vähentää valosaaasteen negatiivisia ympäristövaikutuksia. Hankkeen pitkän aikavälin välilliset positiiviset vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin vaikutuksiin verrattuna, koska pitkällä aikavälillä hyvät käytännöt yleistyvät. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 8 |
| Energiankulutusta vähentävät suunnittelustrategiat ja -ratkaisut vähentävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja siten kasvihuonekaasujen syntymistä. Hankkeen pitkän aikavälin välilliset positiiviset vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin vaikutuksiin verrattuna, koska pitkällä aikavälillä hyvät käytännöt yleistyvät. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 4 |
| Valaistustasojen pienentäminen vaikuttaa valaisinten kokoon pienentävästi ja valaisinten ja valonlähteiden käyttöikään pidentävästi, mikä vähentää jätteen määrää. Samoin valaisinten määrää vähentävät suunnittelustrategiat pienentävät materiaalien kulutusta ja jätteen määrää. Hankkeen pitkän aikavälin välilliset positiiviset vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin vaikutuksiin verrattuna, koska pitkällä aikavälillä hyvät käytännöt yleistyvät. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 6 |
| Hankkeessa tuetaan ja kehitetään edelleen alueella olevaa valaistusosaamisen ja luovan ilmaisun potentiaalia kehittämällä suunnittelustrategioita ja toteutuksen toimintamalleja, jotka voivat jatkossa työllistää valaistussuunnittelun ja muiden luovien alojen yrittäjiä ja toisaalta älykkäita teknologioita soveltavia yrityksiä. Hankkeen pitkän aikavälin välilliset positiiviset vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin vaikutuksiin verrattuna, koska jatkossa tavoite on viedä hankkeen tuloksia vielä suoremmin yritysmaailmaan ja rakentaa yhteistyöverkostoja yritysten ja kunnallisten tilaajien välille. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 6 |
| Hankkeessa kehitetään valaistussuunnitteluosaamiseen ja valoon liittyvään kulttuuriin ja valotaiteeseen liittyvää tietoa, strategioita ja toimintamalleja. Tämä kehittää kyseisten alojen tarjoamien aineettomien tuotteiden ja palveluiden tarjontaa. Pitkällä aikavälillä vaikutukset ulottuvat monille eri ammattialoille, esimerkiksi älykkään valaistuksen ja palveluiden kautta sovelluskehitykseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 6 |
| Kaupunki- ja ulkovalaistus on olennainen tekijä turvallisessa liikkumisessa. Kehitettävät suunnittelustrategiat ehkäisevät energiakriisin ja ilmastonmuutosta hidastavien toimien mahdolliset negatiiviset vaikutukset edistämällä laadukkaiden ja turvallisten ratkaisujen toteutumista sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 10 |
| Hyvin suunniteltu valaistus, joka ei ole ylimitoitettu ja suunniteltu vain moottoriliikenteen ehdoilla, vaikuttaa monipuolisesti hyvinvointiin lisäten ulkotiloissa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta ja ympäristöjen viihtyisyyttä. Hämärässä ympäristössä paremmin korostuvalla valotaiteella on positiivisia vaikutuksia ympäristöissä koettuun turvallisuuden tunteeseen, se antaa elämyksiä kaupunkilaisille ja tekee ulkoilusta houkuttelevampaa. Liiallisen valaistuksen määrän vähentäminen ilta-aikaan vaikuttaa positiivisesti fysiologiseen hyvinvointiin ja unirytmiin. Valaistuksen merkitys on erityisen korostunut pohjoisilla leveysasteilla. Hankkeen pitkän aikavälin välilliset positiiviset vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin vaikutuksiin verrattuna, koska pitkällä aikavälillä hyvät käytännöt yleistyvät. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 4 |
| Hankkeen toimenpiteet ja vaikutukset kohdistuvat tasapuolisesti molempiin sukupuoliin. Hankkeessa kehitettävän toimintamallin ja rakennettavien yhteistyöverkostojen on tarkoitus madaltaa aitoja perinteisesti miesvaltaisten ja naisvaltaisten alojen välillä (esim. sähkösuunnittelu ja ohjelmointi miesvaltaisena ja luova ilmaisu naisvaltaisena) tuoden poikkitiedollista osaamista ko. alojen edustajille. Tämä murtaa perinteisiä sukupuolirooleja ja ennakkoasenteita. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 7 |
| Valaistussuunnittelun laatu vaikuttaa eri alueiden identiteettiin, turvallisuuteen, ilmeeseen ja arvostukseen, ja näillä on vaikutusta yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen. Tutkimus ja kehitettävät suunnittelustrategiat ja toimintamallit lisäävät näiden näkökulmien tiedostamista sekä suunnittelijoiden että tilaajien keskuudessa. Hankkeen pitkän aikavälin välilliset positiiviset vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin vaikutuksiin verrattuna, koska pitkällä aikavälillä hyvät käytännöt yleistyvät. | ||
| Kulttuuriympäristö | 7 | 10 |
| Hankkeessa kehitettävien suunnittelustrategioiden ja toimintamallien selkeä pyrkimys on pitää yllä ja kohentaa pimeän ajan rakennetun ympäristön laatua, vaikka valaistuksen määrää pitää tulevaisuudessa vähentää. Kulttuuriympäristöasiat huomioidaan erityisesti hankkeen kehitystyössä. Liiallinen, häikäisevä ja huonosti suunniteltu valaistus on haitallista valosaastetta ja häiriövaloa myös kulttuuriympäristöissä, ja valaistusvoimakkuustasojen pienentäminen ja laadukas suunnittelu vähentää sen negatiivisia vaikutuksia. Ylimitoitettua yleis- ja reittivalaistusta vähentämällä voidaan tuoda paremmin esiin rakennetun ja kulttuuriympäristön arvokkaat piirteet. Valotaide ympäristöissä tuo kulttuurin kaikkien koettavaksi. Pitkän aikavälin vaikutukset ovat tässäkin suhteessa moninkertaiset hankkeen välittömiin vaikutuksiin verrattuna. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 8 |
| Hanke pyrkii vahvistamaan tuottamallaan tiedolla ja suunnittelustrategioilla ympäristöosaamista kiinnittämällä huomiota valaistun ympäristön laatuominaisuuksiin, ylivalaisuun ja ekologisten ja energiaasäästävien ratkaisujen huomioimiseen. | ||
Turvallinen ja kestävä pimeä -hankkeessa tutkittiin ja kehitetiin keinoja luoda erilaisiin kaupunkiympäristöihin hyviä ja turvallisia pimeyden ja hämärän kokemuksia. Valon määrän kasvattamisen sijaan tavoitteena oli optimoida matalien valaistusvoimakkuustasojen käyttöä vaikutuksiltaan tutkittujen suunnitteluratkaisujen sekä älykkään valonohjausteknologian avulla. Kehitystyön tavoitteena oli luoda ihmisen ja luonnon hyvinvointia tukevaa viihtyisää pimeän ajan kaupunkiympäristöä ja kaupunkikulttuuria energiatehokkaasti ja ekologisesti. Hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin erilaisiin kaupunkiympäristöihin soveltuvia hallitun pimeän ja sitä täydentävän valaistuksen suunnittelun ja toteutuksen ratkaisumalleja, jotka pienentävät valaistuksen energiankulutusta ylivalaisua vähentämällä. Hallittu pimeä ja hämärä kaupungissa antaa myös tilaa tarkkaan harkituille taiteellisen valon ilmaisuille – arkkitehtoniselle valaistukselle ja valotaiteelle – jotka tukevat kokemuksia turvallisesta ja viihtyisästä kaupungista.
Hankkeessa tunnistettiin ja analysoitiin satelliittikuvien, luminanssimittausten, havainnoinnin sekä kaupunkilaisille suunnattujen haastatteluiden ja kyselyiden avulla erilaisia ympäristöjä Oulun kaupungin alueelta, joille voidaan luoda pimeän ja hämärän strategisia suunnitteluratkaisuja. Lisäksi hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin osallistavia tutkimus- ja työskentelymenetelmiä, joiden avulla pimeiden paikkojen kehitystä viihtyisiksi kaupunkiympäristöiksi voidaan suunnitella, toteuttaa ja evaluoida. Kehitystyötä tukemaan koottiin selvitys suomalaisten ja eurooppalaisten verrokkikaupunkien tavoista suunnitella ja suojella kaupunkipimeää sekä tuottaa kestävää kaupunkivalaistusta. Tutkimustyössä toimittiin yhdessä sekä kaupunkilaisten että valaistuksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavien Oulun kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Kaupunkiorganisaation sisäisiä prosesseja kartoitettiin asiantuntijahaastatteluiden avulla. Oululaisten kokemuksia pimeän ajan kaupunkiympäristöistä tutkittiin karttakyselyn, havaintokävelyiden sekä valaistuskokeilujen ja -työpajojen avulla. Osallistavat kokeilut huipentuivat Lumo-valofestivaaleille Hollihaan puistoon toteutettuun valotaiteelliseen teokseen, joka suunniteltiin yhteistyössä alueen käyttäjien kanssa. ”Hyssy – Tutkimusretki hämärän äärellä” -teos esitteli uudenlaisia valaistusratkaisuja ja testasi niiden sosiaalista hyväksyttävyyttä palautekyselyn avulla. Tutkimusryhmän monitieteinen kokoonpano toi tutkimuksen toteutukseen mukaan arkkitehtuurin, valaistussuunnittelun, taiteen ja humanististen tieteiden näkökulmia ja keinoja.
Kehitystyön ja pilotoinnin tuloksena syntyi kaupunkivalaistuksen osallistavaan suunnitteluun prosessimalli, jota testattiin taiteellisen intervention suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä. Mallin puitteissa kokeiltiin laajaa kirjoa erilaisia menetelmiä asukkaiden osallistamiseksi kaupunkivalaistuksen kehittämiseen. Mallia ja menetelmiä voidaan jatkokehittää tulevissa hankkeissa erilaisissa suunnittelukohteissa kaupunkilaisten osallisuutta vahvistaen. Yhtenä tuloksena oli luminanssikuvien tulkintaan tarkoitettu menetelmä, joka yhdistelee määrällistä ja laadullista valaistuksen arviointia ja toimii nykyisiä, ainoastaan määrällisiä menetelmiä paremmin kaupunkitilan kokemuksellisten piirteiden arvioinnissa. Menetelmä palvelee valaistussuunnittelijoita ja auttaa heitä arvioimaan valaistusratkaisuiden laatua viihtyisyyden, tunnelman ja tilakokemuksen kannalta. Menetelmä on myös hyödynnettävissä osallistamisprosesseissa havainnollistamistarkoituksissa. Hankkeessa koottiin tietoa kaupunkivalaistuksen ja -pimeän suunnitteluun ja suunnitteluun vaikuttavista tekijöistä kaupunkiorganisaation rakenteissa ja prosesseissa. Tämän myötä tunnistettiin kestävän kaupunkivalaistuksen kannalta haasteellisia tai kriittisiä seikkoja. Jatkotutkimuksessa voidaan antaa kaupungeille suosituksia näihin liittyen. Organisaatiorakenne ja prosessit voidaan huomioida nykyistä tietoisemmin valaistuksen suunnittelun ja toteutuksen käytännöissä.
Hankkeen aikana muodostettiin tutkimus-, kunta- ja yritysosapuolista yhteistyöverkosto ja konsortio niin alueellista kuin kansainvälistä jatkohanketta varten tulosten skaalaamiseksi. Kolmevuotinen, alueellinen jatkohanke "Kestävän pimeän kumppanuudet" on käynnistynyt. Euroopan laajuisen jatkohankkeen hakemus on valmisteltu ja jätetty käsittelyyn. Kaiken kaikkiaan Turvallinen ja kestävä pimeä -hankkeessa onnistuttiin herättämään yleistä kiinnostusta pimeän ajan kaupunkiympäristöä, kaupunkivalaistuksen ekologisia vaikutuksia ja turvalliseksi koettua pimeää kohtaan tehokkaiden viestintätoimien, medianäkyvyyden sekä kaupunkilaisten ja asiantuntijoiden osallistamisen kautta. Tietoisuuden ja osaamisen lisääntyminen tukee kehitystä kohti kestävämpiä valaistusratkaisuja.