|
|
|
Hankekoodi: S20727
Hankkeen nimi: Ammattitaitoa työelämästä
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 28.2.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0973110-9
Jakeluosoite: Korvanranta 50
Puhelinnumero: 020 798 4000
Postinumero: 96500
Postitoimipaikka: Rovaniemi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Murtola Mari
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mari.murtola(at)redu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 147 6465
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeessa tehdään esiselvitys, joka muodostuu Koulutuskuntayhtymän työelämäjaksomallista ja työelämäyhteistyön syventämisestä. Esiselvitys on kirjallinen raportti, joka sisältää työelämäjaksoprosessin vaiheiden kuvaukset, toteutuksen ja tulokset. Esiselvityksen lisäksi henkilöstölle pidetään seminaari hankkeessa tuotetusta työelämäjaksomallista.
Hankkeessa tuotetun esiselvityksen perusteella osaamisen kehittämisestä, erityisesti, työelämäjaksoista, saadaan osa koulutuskuntayhtymän perustoimintaa.
Hankkeen tavoitteena on systemaattisen ja säännöllisen työelämäjaksomallin laadinta opetushenkilöstölle. Työelämäyhteistyön syventäminen on osa tavoitetta ja se kytkeytyy mallin taustalle.
Keskeisimmät toimenpiteet ovat:
Toimenpidekokonaisuus 1: Selvitystyön laatiminen
Toimenpidekokonaisuus 2: Seminaari
Toimenpiteiden tuloksena Koulutuskuntayhtymälle laaditaan työelämäjaksomalli, joka sisältää työelämäjakson toteutumisen vaihe vaiheelta (suunnittelu- ja aloitusvaihe, toteutus ja jälkivaihe). Lisäksi mallissa huomioidaan työelämäjakson dokumentointiin, arviointiin ja vaikuttavuuteen liittyvät seikat.
Hankkeen lähtökohtana on Koulutuskuntayhtymän strategiset valinnat ja ammattikoulutuksen reformi. Osaamisen uudistaminen on yksi kriittisistä menestystekijöistämme. Osaaminen sisältää muun muassa opettajien säännöllisen osallistumisen työelämäjaksoille, työelämälähtöisen ohjaamisen kehittämisen ja henkilöstön valmennuksen asiakas- ja yhteistyöorganisaatioiden toiminnan kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen. Koulutuskuntayhtymä on linjannut osaamisen kehittämisen tavoitteet, merkityksen ja tavat. Osaamisen kehittämisen tavoitteena on toiminnan vaatiman osaamisen turvaaminen, työn tuloksellisuus, muutosten mahdollistaminen, toiminnan laadun varmistaminen ja parantaminen, työntekijöiden suoriutumisen, motivaation ja sitoutumisen vahvistaminen. Tavoitteena on kannustaa henkilöstöä jatkuvaan itsensä ja työyhteisön kehittämiseen.
Ammatillista koulutusta koskevat uudistukset ja leikkaukset luovat paineita opettajien ammatillisen työelämäosaamisen kehittämiseen ja sitä kautta uudistamaan opettajuuden profiilia sekä koulutusorganisaatioiden toimintaa.
Hankkeen avulla tuotamme Koulutuskuntayhtymälle systemaattisen ja strategiaan perustuvan työelämäjaksomallin, jonka avulla innostetaan opettajia osaamisen kehittämiseen ja opetuksen ajantasaistamiseen. Pitkän aikavälin tavoitteena on saada työelämäjaksoista osa perustoimintaa.
Hankkeen suunnittelussa ja toteutettavissa toimenpiteissä huomioidaan kestävä kehitys, yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo. Kestävän kehityksen näkökulmasta huomioidaan erityisesti uusiutuvien materiaalien käyttäminen, materiaalitehokkuus ja toiminta-alueidemme ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset kestävän kehityksen periaatteet. Hanke edistää hankkeeseen osallistuvien henkilöiden yhdenvertaisuutta, esimerkiksi tasavertaisella kohtelulla, neuvonnalla ja osallisuudella. Osaltaan hankkeen pitkän aikavälin tavoitteet edistävät Koulutuskuntayhtymän henkilöstön tasa-arvoisuutta ja syrjäytymisen ehkäisyä. Sukupuolinäkökulma on huomioitu ja hanke pyrkii toteuttamaan toimenpiteet huomioiden sekä nais- että miesnäkökulman.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat Rovaniemen koulutuskuntayhtymän opetushenkilöstö ja työelämäyhteistyökumppanit.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat koulutuskuntayhtymän opiskelijat, joiden työmarkkina-asema parantuu ja siirtymät työelämään helpottuvat opetushenkilöstön osaamisen kehittymisen myötä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 71 358
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 71 358
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 89 197
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 89 197
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Itä-Lapin, Rovaniemen, Tunturi-Lapin, Pohjois-Lapin
Kunnat: Ranua, Sodankylä, Rovaniemi, Kolari, Kittilä, Kemijärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 23
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 22
Suunniteltu: 140
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 8 |
| Hankkeen toimenpiteet edesauttavat paikallisten elinkeinorakenteiden kestävää kehitystä. Yhteistyön lisääminen ja uusien mallien kehittäminen takaavat kilpailukykyä, esimerkiksi osaamisen lisäämisen kautta, opiskelijoiden työelämälähtöisen osaamisen lisäämisen myötä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 1 | 5 |
| Hankkeessa kehitetään malli, joka lisää aineettomien palveluiden ja tuotteiden kehittämistä. Osaamisen lisääminen ja työelämälähtöinen koulutus ovat merkittäviä tekijöitä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 5 |
| Pyrimme huomioimaan ja mahdollistamaan etäyhteyksien käyttämisen. Harvaan asutut alueet ja saavutettavuus ovat haasteita, jotka huomioimme hankkeessa. Liikkumisessa pyritään lisäämään yhteiskuljetuksia, mikäli sellaisia tarvitaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 10 |
| Toimenpiteet edistävät Koulutuskuntayhtymän henkilöstön hyvinvointia. Osaamisen kehittäminen ja henkilöstön sitouttaminen edistävät kokonaisvaltaista hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 4 |
| Hankkeessa huomioidaan tasa-arvoa edistävät asiat luontaisena osana hankkeen toteuttamista. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 2 |
| Ko. osaaminen voi nousta esille oppilaitoksen ja työssäoppimispaikan välillä sekä mallin kehittämisessä. | ||
Ammattitaitoa työelämästä -hanke aloitettiin webropol-kyselyllä Lapin koulutuskeskus Redun opetushenkilöstölle. Kyselyllä kartoitettiin kuinka moni opettaja on viimeisen viiden vuoden aikana osallistunut työelämäjaksolle, kuinka moni opettaja olisi valmis oallistumaan työelämäjaksolle ja mitkä ovat suurimmat esteet työelämäjaksolle osallistumiseen. Kyselyyn vastasi 84 opettajaa, joista 11 opettajaa oli ollut työelämäjaksolla viimeisen viiden vuoden aikana. Opettajista 67 olisi valmis osallistumaan työelämäjaksolle. Suurimmat esteet työelämäjaksolle lähtemiseen olivat olleet tiedon ja informaation puute, YTO-opettajien mahdollisuus lähteä työelämäjaksoille, opettajat tekevät jo oman alan töitä omalla ajalla, työelämä on jo tiiviisti mukana omassa opetuksessa ja epävarmuus omien töiden järjestelyistä työelämäjakson aikana. Työelämälle tehtiin myös webropol-kysely, joista selvisi, että työelämä pitää tärkeänä opettajien työelämäjaksoja ja on valmis tekemään yhteistyötä Lapin koulutuskeskus Redun kanssa. Ammattitaitoa työelämästä -hankkeessa kartoitettiin jo olemassa olevia malleja opettajien työelämäjaksoille. Ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet voimakkaat leikkaukset ovat vähentäneet opettajien työelämäjaksoja. Koulutuksenjärjestäjän on täytynyt suunnata resurssit muihin kokonaisuuksiin. Ammattitaitoa työelämässä -hankkeessa kartoitettin malleja Koulutuskeskus Salpauksen (Opitaan yhdessä hanke 2015), Saimaan ammattiopisto Sampon, Riihimäen ja Hämeenlinnan Hyria koulutuksen ja Tampereen ammattikorkeakoulun (Sotefo -hanke 2010-2013) ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ja Pohjois-karjalan ammattikorkeakoulun (Opettajat toisissa töissäyitykset opetuksessa -hanke 2008-2010). Hankkeista poimittiin hyviä käytänteitä Lapin koulutuskeskus Redun opettajien työelämäjakson mallin rakentamiseen. Ertyisesti Koulutuskeskus Salpauksen 70-20-10 mallia käytettiin työpajoja järjestettäessä. Ammattitaitoa työelämästä -hankkeessa tutustuttiin myös Timo Ollin lisessiaatti tutkimukseen työelämäjaksojen merkityksestä ammatinopettajien ammatilliseen kasvuun sekä Aila Paason väitöskirjaan Osaava Opettaja 2020.
Ammattitaitoa työelämästä hankkeen hankesuunnitelman mukaisesti toteutettiin Benchmarkkaus Helmi Liiketalousopistoon ja Koulutuskeskus Salpaukseen. Benchmarkkausten kautta pomittiin hyviäkäytänteitä opettajien työelämäjaksojen toteuttamiseen.
Ammattitaitoa työelämästä -hankkeen hankesuunnitelman mukaisesti kartoitettiin webropol-kyselyn ja työpajojen kautta yrityksiä työelämäjakson toteuttamispaikoiksi. Yritysten nimet, toimialat ja yhteyshenkilöt löytyvät Lapin koulutuskeskus REDUN CRM-rekisteristä.
Työpajoja järjestettiin hankesuunnitelman mukaisesti henkilöstölle ja johdolle ja niissä oli mukana työelämatoimijoita. Työpajoja järjestettiin eri toimipisteissä (Rovaniemi, Kittiä, Kemijärvi, Sodankylä ja Kolari) ja niissä otettiin huomioon yhdenvertaisuun ja tasa-arvo. Työpajojen tulokset otettiin huomioon rakennettaessa työelämäjakson toteutumista vaihe vaiheelta (suunnittelu- ja aloitusvaihe, toteutus ja jälkivaihe). Työelämäjakson toteutumisesta laadittiin prosessikuvaus, josta rakennettiin prosessikaavio. Mallin rakentamisessa otettiin huomioon myös työelämäjakson dokumentointiin, arviointtin ja vaikuttavuuteen liittyvät seikat.
Ammattitaitoa työelämästä -hankkeessa järjestettiin seminaari. Seminaarissa esiteltiin hankkeen tavoitteet ja tulokset. Aaiantuntijan puheenvuoron piti KT, AMO, OPO Aila Paaso ja yrityselämän puheenvuoron Kimmo Kulojärvi. Seminaarissa esiteltiin myös hankkeessa laadittu työelämäjaksomalli, josta laadittiin esite Lapin koulutuskeskus REDUN sisäiseen käyttöön ja työelämätoimijoille.