Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20833

Hankkeen nimi: KoordiKES

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2016 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Jakeluosoite: PL 250 40100 Jyväskylä

Puhelinnumero: 0295024500

Postinumero: 40101

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: PUDAS MARJA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: yksikön päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marja.pudas(at)ely-keskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295024586

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

KoordiKES-koordinaatiohanke hallinnoi työvoimapalveluihin käytettäviä ESR-varoja Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella. Hankkeen toteuttaja on Keski-Suomen ELY-keskus.

Mikäli ESR:n osarahoittaman kehittämishankkeen suunnitelmaan on sisällytetty työvoimapoliittisia toimenpiteitä, KoordiKES -hanke perustaa kehittämishankkeen yhteyteen teknisluonteisen rinnakkaishankkeen, jonka kautta se hallinnoi ja koordinoi TE-palveluihin käytettäviä ESR-varoja. ESR-toiminnassa tukikelpoisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä ovat: työvoimakoulutus, valmennuspalvelu ja palkkatuki.

Koordinaatiohankkeen tavoitteena on tukea niitä alueen ESR-hankkeita, joiden hankesuunnitelmissa on mukana työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Koordinaatiohanke myös hahmottaa koko Keski-Suomen alueelle hankittavien työvoimapoliittisten toimenpiteiden kokonaisuutta yhteistyössä TE-toimiston kanssa.

Kohderyhmänä ovat työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat (mm. ikääntyvät, pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät, maahanmuuttajat, osatyökykyiset, vammaiset ja etniset vähemmistöt). Jokaisessa kehittämishankkeessa on tarkemmin määritelty kohderyhmä, jolle TE-palveluita kohdennetaan rinnakkaisprojektien kautta.

KoordiKES-koordinaatiohankkeen alla toimivien rinnakkaishankkeiden tavoitteena on työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuvien työllistymisvalmiuksien parantaminen ja myötävaikuttaminen kohderyhmän työllistymiseen, työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisemiseen ja työvoiman saatavuuteen. Rinnakkaishankkeiden kautta kehittämishankkeen kohderyhmät saavat heidän palvelutarpeensa mukaisia, laadukkaita ja oikea-aikaisia työvoimapalveluja, jotka on suunniteltu yhteistyössä kehittämishankkeen kanssa.

Koordinaatiohankkeen hallinnollisten tehtävien lisäksi keskeisiä työvoimapalveluihin liittyviä toimenpiteitä ovat koulutuksien ja valmennuksien suunnittelu ja hankinta sekä palkkatuen delegointi TE-toimistolle. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä Keski-Suomen ELY-keskuksen kansallisen hankintatoimen, Keski-Suomen TE-toimiston, palveluntarjoajien ja alueen kehittämishankkeiden kanssa. Eri alueille hankittavien työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus paranee koordinaatiohankkeen verkostotoiminnan mahdollistaessa toimenpiteiden yhteensovittamisen ja päällekkäisyyksien huomioimisen.

Hankkeen tavoitteena on myös tukea verkostoitumista ja yhteistyötä alueen eri toimijoiden välillä työllisyyden parantamiseksi. Lisäksi hanke tekee rinnakkaishankkeiden tuloksellisuutta kuvaavan selvityksen.

KoordiKES-hanke tekee tiivistä yhteistyötä muualla Suomessa toteutettavien koordinaatiohankkeiden kanssa verkosto-yhteistyön muodossa. Yhteistyöllä luodaan samankaltaisia toimintatapoja mm. rinnakkaishankkeiden koordinointityöhön.

Välillisesti koordinaatiohankkeen tavoitteena on osaavan työvoiman saannin turvaaminen alueella.

Hankkeen tulokset syntyvät rinnakkaishankkeissa toteutettavien työvoimapalveluiden vaikuttavuuden kautta. Rinnakkaishankkeiden työvoimapalveluiden tuloksena vaikutetaan työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen paranemiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen, rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen, työvoiman saatavuuteen, alueellisen tasa-arvon paranemiseen työ- ja koulutusmarkkinoilla sekä edistetään ammatillista ja alueellista liikkuvuutta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat (mm. ikääntyvät, pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät, maahanmuuttajat, osatyökykyiset, vammaiset ja etniset vähemmistöt).

Jokaisessa kehittämishankkeessa on tarkemmin määritelty kohderyhmä, joille TE-palveluita kohdennetaan rinnakkaisprojektien kautta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kohderyhmille palveluita tarjoavat organisaatiot ja alueen työnantajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 203 197

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 184 835

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 203 197

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 184 835

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Keuruun, Jämsän, Saarijärven-Viitasaaren, Jyväskylän, Joutsan, Äänekosken

Kunnat: Keuruu, Uurainen, Petäjävesi, Kuhmoinen, Kinnula, Saarijärvi, Jyväskylä, Pihtipudas, Kannonkoski, Viitasaari, Kyyjärvi, Hankasalmi, Äänekoski, Karstula, Joutsa, Multia, Muurame, Kivijärvi, Konnevesi, Toivakka, Luhanka, Laukaa, Jämsä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Sukupuolten tasa-arvoon liittyvät painotukset liittyvät ennen kaikkea kehittämishankkeisiin, ei niinkään koordinaatiohankkeeseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolten tasa-arvoon liittyvät painotukset liittyvät ennen kaikkea kehittämishankkeisiin, ei niinkään koordinaatiohankkeeseen. Hankkeessa kuitenkin vaikutetaan segregaation vähenemiseen koulutus- ja työmarkkinoilla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite, mutta voidaan huomioida palveluita hankittaessa ja kohdennettaessa. Kehittämishankkeiden painopisteet vaikuttavat asiaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 3
Lisätään sähköisten palveluiden käyttöä hankinnoissa ja tapaamisissa. Paperinkulutus työvoimapalveluiden toteuttamisessa vähenee.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Matkustamisessa suositaan junaa lentokoneiden sijaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 2
Matkustamisessa suositaan junaa lentokoneiden sijaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 2
Vähennetään esitteiden ja muiden materiaalien määrää ja siirrytään sähköisiin palveluihin ja vuorovaikutukseen.Paperin ja sitä kautta tulevan jätteen määrä vähenee.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 6
Hanke tukee osaavan työvoiman saatavuutta. Työllisyyshankkeiden kohdentaminen haasteellisessa työmarkkinatilanteessa oleviin henkilöihin lisää sosiaalisesti kestävän yhteisön kehittymistä ja yhdenvertaisuutta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 3
Työllisyyden parantuminen lisää ostovoimaa alueella ja palvelujen kysyntä kasvaa. Edistetään uusien TE-palvelu- ja koulutustuotteiden kehittämistä.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Työllisyyden parantuminen ja osaamisen kehittyminen lisää alueellista liikkuvuutta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 6
Nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyys paranee ja syrjäytyminen vähenee. Tämä lisää heidän ja heidän perheidensä hyvinvointia ja turvallisuutta. Työvoiman saatavuus paranee.
Tasa-arvon edistäminen 4 6
Hankkeessa vaikutetaan segregaation vähenemiseen koulutus- ja työmarkkinoilla. Hankkeella vaikutetaan välillisesti myös tasa-arvon edistäviin asenteisiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 2
Hanke tukee yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta, kun haastavassa työmarkkina-asemassa oleville asiakkaille hankintaan palveluja.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

ESR-osarahoitteiset kehittämishankkeet voivat sisällyttää julkisia työvoimapalveluja osaksi toimenpiteidensä kokonaisuutta. Näitä hankittavia palveluja ovat työvoimakoulutus, uravalmennus, työvalmennus ja työhonvalmennus sekä palkkatuki. Työvoimapalvelujen hankinta ja hallinnointi kuuluu säädösten perusteella ELY-keskuksille ja palkkatuen osalta TE-toimistoille. Kyseisten toimenpiteiden toteuttamista ja ESR-määrärahan kohdentamista varten on perustettava erilliset kehittämishankekohtaiset rinnakkaisprojektit. KoordiKES-hanke toimi Keski-Suomen alueella julkisia työvoimapalveluhankintoja sisältävien rinnakkaishankkeiden koordinoijana vastaten käytännön toteutuksesta kuten palveluhankintojen kilpailutuksista hankintalain mukaan, hankintasopimuksista ja ESR-hankkeiden hallinnosta.

KoordiKES-hankkeessa pystyttiin vastaamaan kehittämishankkeiden julkisia hankintoja koskeviin toimeksiantoihin sovitussa aikataulussa. Hankkeen voimassaoloaikana perustettiin yhteensä 9 rinnakkaishanketta. Niiden puitteissa kilpailutettiin yhteensä 32 työvoimapalvelua.

KoordiKES-hankkeen yhtenä tärkeänä tehtävänä oli toimia linkkinä kehittämishankkeiden, TE-toimiston ja palvelun tuottajien välillä. Sen kautta välitettiin mm tietoa aikatauluista, menettelyistä ja tavoitteista, sekä pohdittiin yhdessä suunniteltavan palvelun sisältöä. Koordinoinnin merkitys oli tärkeää ja yhteistyötahot pystyivät luottamaan siihen, että tieto on saatavilla yhdestä paikasta mahdollisimman nopeasti.

Eri ELY-keskusten koordinaatiohankkeet tekivät myös valtakunnallista yhteistyötä vaihtaen tietoa ja kokemuksia toistensa kanssa ja toimimalla yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön edustajien kanssa. Tämän tuloksena eri alueiden toimintamalleihin saatiin yhtenäisyyttä mm maksatuskäytännöissä. Yhteistyö konkretisoitui myös kaksi kertaa vuodessa tapahtuvina verkostotapaamisina, joissa käytiin läpi ajankohtaiset asiat.