Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21011

Hankkeen nimi: Tehokkaasti työhön

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2017 ja päättyy 31.5.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun seudun koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0992445-3

Jakeluosoite: Kiviharjuntie 6

Puhelinnumero: 040 1415 140

Postinumero: 90220

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maria Andersen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maria.andersen(at)osao.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505219428

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Miesten jääminen koulutuksen ulkopuolelle ja työttömäksi on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana voimakkaasti. Myös Oulun seudun ammattiopistosta OSAOsta valmistuvien miesten ja naisten työttömyysaste ja työllisyysaste poikkeavat huomattavasti toisistaan.

Hankkeen tavoitteena on edistää ammatillisesta koulutuksesta valmistuvien miesten nopeampaa siirtymistä työelämään, ammatillisen koulutuksen läpäisyä, ehkäistä miesten syrjäytymistä sekä vähentää eroja miesten ja naisten osaamisen ja työnhakutaitojen välillä. Ammatillisten oppilaitosten opettajia, ohjaajia ja opinto-ohjaajia kouluttamalla lisätään erityisesti nuorten miesten parissa työskentelevien henkilöiden tietoisuutta tasa-arvosta ja sukupuolen huomioimisesta ohjaus- ja opetustyössä. Hankkeen järjestämien koulutusten avulla lisätään opetus- ja ohjaushenkilöstön valmiuksia toimia nuorten miesten valmentajina kohti työelämää. Koulutukset ovat avoimia myös muille nuorten ohjauksen parissa työskenteleville.

Hankkeen alussa tutustutaan aiemmin kehitettyihin työvaltaisiin opetus- ja ohjausmenetelmiin. Hankkeen tavoitteena on kehittää uusia menetelmiä, joilla voidaan tukea ammatillisesta koulutuksesta valmistuvien miesten työllistymistä, ja ottaa käyttöön aiemmin kehitettyjä toimintamalleja huomioiden sukupuolitietoinen ohjaus. Menetelmiä ja toimintamalleja kehitetään ensisijaisesti aloille, joissa miesten ja naisten välinen ero valmistuneiden työttömyysasteessa ja läpäisyssä on huomattava. Hankkeessa kehitetyt toimintamallit ja menetelmät kootaan sähköiseen julkaisuun.

Hankkeen tavoitteena on tiivistää oppilaitoksen, kaupungin työpajojen ja yritysten välistä yhteistyötä ja luoda uusia toimintamalleja, joilla voidaan tukea ilman toisen asteen tutkintoa olevien työpajanuorten siirtymistä ammatilliseen koulutukseen ja tätä kautta kohti työelämää. Hankkeen kautta tuetaan työpajanuorten ammatillisiin opintoihin hakeutumista tarjoamalla OSAOn opinto-ohjaajan palveluita työpajakeskuksessa. Hankkeen tavoitteena on kehittää myös toimintamallia työpajanuorten ammattialoihin ja opiskelumahdollisuuksiin tutustumiseen.

Hanke lisää tietoa eri alojen työllistymismahdollisuuksista, jatko-opintomahdollisuuksista sekä TE-toimiston palveluista ja muista työllistymiseen liittyvistä palveluista. Hankkeessa toteutetaan tekniikan alan tapahtuma, jonka järjestämisessä huomioidaan sukupuolinäkökulma ja tilaisuuteen kutsutaan puhujiksi myös alalla työskenteleviä naisia. Tavoitteena on, että alalla vähemmistönä opiskelevat ja alalle hakeutumista suunnittelevat kuulevat uratarinoita samaa sukupuolta olevilta työntekijöiltä.

Hankkeen tavoitteena on vähentää työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaista eriytymistä. OSAOn nettisivuille kerätään tietoa erilaisista työpaikoista, jonne tietyllä tutkinnolla voi hakea töihin sekä konkreettisia työllistymispolkukuvauksia. Työllistymispolkukuvausten valinnassa pyritään valitsemaan esimerkeiksi miehiä, jotka työskentelevät naisvaltaisilla aloilla ja naisia, jotka työskentelevät miesvaltaisilla aloilla. Kirjallisten polkukuvausten lisäksi tuotetaan kuva- ja videomateriaalia, jota jaetaan internet-sivujen lisäksi sosiaalisen median kanavien kautta erityisesti perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaille, jotka suunnittelevat ammatilliseen koulutukseen hakeutumista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä on ammatillisen koulutuksen opettajat, opinto-ohjaajat, ohjaajat sekä muun muassa kunnissa nuorten ohjauksen parissa työskentelevät. Hankkeen kohderyhmänä on Oulun kaupungin pajakeskuksessa valmentautumassa olevat nuoret, erityisesti nuoret miehet.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on OSAOssa opiskelevat nuoret miehet, joilla on riski jäädä työttömäksi ja syrjäytyä. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on myös OSAOssa opiskelevat naisopiskelijat. Työllistymispolkukuvausten välillisenä kohderyhmänä on perusopetuksen opinto-ohjaajat sekä 8. ja 9. luokkalaiset oppilaat, jotka harkitsevat ammatilliseen koulutukseen hakeutumista ja aikuiset alan vaihtajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 199 639

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 175 013

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 249 549

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 218 766

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Oulun, Koillismaan

Kunnat: Ii, Oulu, Tyrnävä, Utajärvi, Lumijoki, Hailuoto, Taivalkoski, Muhos, Kempele, Vaala, Pudasjärvi, Liminka, Kuusamo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 18

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 34

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 150

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Hankeidea on lähtenyt liikkeelle, kun on huomattu suuret erot OSAOsta valmistuneiden nuorten miesten ja naisten työttömyysluvuissa eri aloilla. Vuonna 2014 vastavalmistuneiden naisten työllisyysaste oli 78% ja työttömyysaste 22%, vastaavat luvut miesten osalta olivat 62% ja 38%. Miesten ja naisten työttömyysasteessa on suuria eroja myös tiettyjen tutkintojen sisällä. Hankkeessa kehitetään toimintamalleja erityisesti aloille, joissa miesten ja naisten välinen ero valmistuneiden työttömyysasteessa ja läpäisyssä on huomattava. Esimerkiksi elintarvike- ja biotekniikan alalla vastavalmistuneiden miesten työttömyys oli vuonna 2014 40% ja naisten 18,9% sekä prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikassa miesten 45,7% ja naisten 31,6%. Kone- ja metallialalla nuorten miesten koulussakäynti on haasteellista ja sähköalalla molempien sukupuolten työllistyminen valmistumisen jälkeen huonoa. Hankkeen valmistelussa on verrattu myös OSAOn opiskelijoiden sukupuolijakaumaa eri tutkinnoissa vuosilta 2011 ja 2016. Opiskelijamäärien tasa-arvotarkastelun perusteella voidaan todeta, että viime vuosina tutkintojen sukupuolijakauma on yksipuolistunut entisestään ja pääsääntöisesti miesvaltaisissa tutkinnoissa naisopiskelijoiden määrä on pienentynyt ja päinvastoin naisvaltaisissa tutkinnoissa miesopiskelijoiden määrä on pienentynyt. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista OSAOssa (20.1.2016) miehiä on 55 % ja naisia 45 %. Sukupuolijakauma kokonaisuutena on muuttunut jonkin verran verrattuna tilanteeseen 20.9.2011 (miehet 50,7 % / naiset 49,3 %). Vuonna 2011 sukupuolijakauma oli tasapainossa neljässä tutkinnossa (audiovisuaalisen viestinnän pt, laboratorioalan pt, maatalousalan pt ja pintakäsittelyalan pt), tammikuussa 2016 sukupuolittain tarkastel-tuna kaikissa tutkinnoissa on toinen sukupuoli ”yliedustettuna”. Vahvasti naisten aloja ovat hevostalous-, hius-, kauneudenhoito-, matkailu-, sosiaali- ja terveys-, tekstiili- ja vaatetus-, sekä sisustusala (naisten osuus yli 80 % opiskelijamäärästä). Miesten aloja ovat auto-, kaivos-, kiinteistönhoito-, kone- ja metalli-, logistiikka-, metsä-, prosessi-, puu-, rakennus-, sähkö- ja automaatiotekniikka-, talotekniikka-, tieto- ja tietoliikennetekniikka- sekä tieto- ja viestintätekniikka-ala (naisten osuus alle 20 % opiskelijamäärästä). Vaikka hankkeen toimenpiteet kohdentuvat pääasiassa vain miehiin, on hankkeella vaikutusta myös naisopiskelijoihin
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kaikkien toimenpiteiden osalta on tarkasteltu, mitä ne merkitsevät naisten ja miesten kannalta. Hanketta suunniteltaessa on huomioitu miesten suurempi tuen tarve ammatillisen koulutuksen suorittamiseen ja työelämään siirtymiseen sekä miesten huono kouluviihtyvyys. Hankkeessa kehitetään toimnitamalleja erityisesti aloille, joista valmistuneiden työttömyydessä on suurimmat erot miesten ja naisten välillä. Hankkeen tavoitteena on vähentää eroja miesten ja naisten välisen osaamisen ja työnhakutaitojen välillä. Palveluiden ostoina toteutettavien koulutusten kilpailuttamisen yhtenä kriteerinä on sukupuolinäkökulman huomioiminen koulutuksen toteutuksessa. Hankkeen aikana tuotetaan kirjallisia, kuvallisia ja video työllisyyspolkukuvauksia, joiden valinnassa kiinnitetään huomiota työmarkkinoiden sukupuoliseen eriytymiseen ja pyritään valitsemaan esimerkeiksi miehiä, jotka työskentelevät naisvaltaisilla aloilla ja päinvastoin naisia, jotka työskentelevät miesvaltaisilla aloilla. Materiaalia jaetaan myös sosiaalisen median eri kanavien kautta ja sitä kohdennetaan erityisesti yläkoulun 8. ja 9. luokkalaisille. Työllistymispolkukuvausten avulla pyritään tekemään tunnetuksi epätyyllisiä alavalintoja. Opettajien lisääntyvän tietotaidon myötä asia levittyy laajalle. Opettajien asenteet muuttuvat ja välittyvät opiskelijoille ja toimintatapoihin, opettajat osaavat toimia tietoisemmin ja sensitiivisemmin sukupuoleen liittyvissä kysymyksissä eivätkä toista stereotypisiä ajatuksia. Hankkeen valmisteluun on osallistunut Osekkin työntekijöitä, joilla on aiempaa kokemusta tasa-arvotyöstä. Hankkeen toiminnan tueksi palkataan ulkopuolinen tasa-arvoasiantuntija, joka osaltaan varmistaa, että sukupuolinäkökulma huomioidaan kaikessa hankkeen toiminnassa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hankkeen päätavoitteena on sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hankkeen tavoitteena on vähentää eroja miesten ja naisten välisen osaamisen ja työnhakutaitojen välillä. Hankkeen toimenpiteiden avulla tuetaan erityisesti miesten sujuvampaa siirtymistä koulutuksesta työelämään ja tuetaan nuorten miesten osallisuutta ammatillisten opintojen aikana. Hankkeessa järjesttävien koulutusten tavoitteena on tukea opetus- ja ohjaushenkilöstöä toimimaan nuorten miesten valmentajina työelämään.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 1
Hankkeen toiminnassa pyritään vähentämään matkustamista mm. suosimalla verkkokoulutuksia ja -kokouksia. Hankkeessa suositaan sähköistä materiaalia ja pyritään vähentämään näin ympäristön kuormittavuutta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Hankkeen toiminnalla ei välitöntä vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. Välillisesti ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen vaikutetaan vähentämällä matkustamista ja suosimalla verkkokokouksia ja koulutuksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen toiminnalla ei ole vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen toiminnalla ei ole vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan (ja kasvihuonekaasujen vähenemiseen).
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toiminnalla ei ole vaikutusta Natura-alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 1
Hankkeen toiminnalla ei välitöntä vaikusta. Hankkeessa pyritään vähentämään jätteen määrää suosimalla sähköistä materiaalia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen toiminnalla ei vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hankkeen toiminnalla tuetaan paikallisen elinkeinorakenteen kehittämistä lisäämällä työelämän ja opiskelijoiden kontakteja sekä parantamalla valmistuvien opiskelijoiden työelämävalmiuksia. Hankkeen toiminnalla vaikutetaan työmarkkinoiden sukupuolisen eriytymisen vähentämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 1 1
Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ohjaustoimintamalleja, jotka kootaan sähköiseen julkaisuus.
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Hankkeen toiminnassa pyritään vähentämään liikkumista suosimalla verkkokoulutuksia ja kokouksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 6
Hankkeen toiminnalla edistetään opiskelijoiden ja valmistuneiden hyvinvointia. Hankkeen toiminnan avulla edistetään miesten osallisuutta, työllisyyttä ja ehkäistään syrjäytymistä, mikä edistää samalla myös terveyttä ja hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hankkeen päätavoitteena on sukupuolten tasaarvon edistäminen. Hankkeen tavoitteena on vähentää eroja miesten ja naisten välisen osaamisen ja työnhakutaitojen välillä. Hankkeen toimenpiteiden avulla tuetaan erityisesti miesten sujuvampaa siirtymistä koulutuksesta työelämään ja tuetaan nuorten miesten osallisuutta ammatillisten opintojen aikana. Hankkeessa järjesttävien koulutusten tavoitteena on tukea opetus- ja ohjaushenkilöstöä toimimaan nuorten miesten valmentajina työelämään. Hankkeen aikana kuvataan työllistymispolkuja, joiden avulla pyritään vaikuttamaan työelämän sukupuolen mukaiseen eriytymiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Hankkeen toiminnalla ehkäistään nuorten miesten syrjäytymistä. Hankkeen kohderyhmään kuuluu myös maahanmuuttajaopiskelijoita, joiden siirtymistä työelämään hankkeen toimenpiteet tukevat.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeen toiminnalla ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeen toiminnalla ei ole vaikutusta ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli edistää ammatillisesta koulutuksesta valmistuvien miesten nopeampaa siirtymistä työelämään, ammatillisen koulutuksen läpäisyä, ehkäistä miesten syrjäytymistä sekä vähentää eroja miesten ja naisten osaamisen ja työnhakutaitojen välillä. Hankkeen tavoitteisiin vastattiin järjestämällä tasa-arvonäkökulman huomioivia koulutustilaisuuksia sekä kehittämällä toimintamalleja etenkin aloille, joissa miesten ja naisten välinen ero valmistuneiden työttömyysasteessa ja läpäisyssä on huomattava. Hankkeessa järjestelyissä koulutuksissa huomioitiin tasa-arvonäkökulma. Osallistujat saivat käyttöönsä materiaalia siitä, miten tasa-arvo ja sukupuolinäkökulma voidaan huomioida työpaikkaohjaajien koulutuksen toteutuksessa. Hankkeen tuloksena on syntynyt kirjallista sekä kuvamateriaalia erilaisista työllistymispoluista, joiden avulla voidaan kannustaa nuoria ja aikuisia tekemään epätyypillisiä alavalintoja. Kuvamateriaalia on käytetty myös muussa OSAOn viestinnässä. Opetus- ja ohjaushenkilöstön käytössä on myös muita uusia sukupuolinäkökulman huomioonottavia toimintamalleja ja menetelmiä kuten esimerkiksi Sprinttiviikko -malli.

Hankkeessa kehitettiin käyttäjäystävällinen, interaktiivinen yrityspolkumalli, jolla vahvistetaan työelämälähtöisen opiskelun toteutumista ja työllistymistä. Yrityspolkumallin jalkauttaminen ja jatkokehittäminen liitettiin osaksi OSAOn strategiarahoituksella tehtävää kehittämistyötä.

Toteutetut messu- ja markkinointitapahtumat lisäsivät toimijoiden tietoisuutta koulutus- ja työurien sukupuolen mukaisesta eriytyneisyydestä. Työllistymispolkukuvausten avulla kannustettiin naisia miesvaltaisille aloille ja päinvastoin.

Hankkeessa tehtiin laajasti yhteistyötä muiden hankkeiden, kuntien ja yritysten kanssa. Tasa-arvo tutuksi, Urahaku, Lakeuden Portaat sekä Sopu -hankkeet osallistuivat hankkeessa toteutettujen menetelmien ja toimenpiteiden toteutukseen. Yhteistyöllä vahvistettiin kaikkien hankkeiden tulosten saavuttamista ja vaikuttavuutta paikallisesti ja alueellisesti.

Hanke saavutti asetetut tuloksen. Osallistujien tasa-arvo-osaaminen lisääntyi ja koulutuksilla tavoitettiin arvioitua enemmän osallistujia. Työpaja -opo -yhteistyö koettiin mielekkääksi ja toiminnan avulla tavoitettiin koulutukseen hakeutuvia nuoria. Työpajaopo-toimintaa jatketaan OSAO Ovi palvelun kautta. Yrityspolku -mallin kehittämisessä onnistuttiin hyvin. Mallin käyttöönotto ja jalkauttaminen liitettiin osaksi OSAOn strategisia toimenpiteitä.