Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21801

Hankkeen nimi: Askeleet polulle

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2019 ja päättyy 30.9.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ViaDia Kyrösjärvi ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1966813-1

Jakeluosoite: Itsenäisyydenkatu 6

Puhelinnumero: 0500630960

Postinumero: 39500

Postitoimipaikka: IKAALINEN

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KLINGA ILKKA ANTERO

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Puheenjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ilkka.klinga(at)gmail.com

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0500630960

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Toivon Portti ry

TIIVISTELMÄ (3000merkkiä)

Toivon Portti ry:n hankkeessa kehitetään yksilöllinen askel askeleelta etenevä tuen malli Ikaalisissa asuvien päihde- ja rikostaustaisten tai rikoskierteeseen ajautumisen uhan alla olevien henkilöiden elämänhallinnan kohentamiseksi ja rikoskierteen katkaisemiseksi. Hanke vastaa Toivon Portti ry:n päiväkeskustoiminnassa havaittuun tuen tarpeeseen. Toivon Portti ry:n päiväkeskus tarjoaa kohderyhmällä kohtaamispaikan, mutta päiväkeskuksen nykyiset palvelut eivät auta kohderyhmää pois syrjäytymiskierteestä. Suunnittelussa on kuultu Ikaalisten kaupunkia, jonka taholta esitettiin toive rikostaustaisiiin/rikoskierteeseen ajautumisen uhan alla oleviin kohdennetusta hankkeesta.

Hankkeeseen osallistujille rakennetaan yksilöllinen kuntoutumispolku sekä edistetään heidän asiointiaan sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa kutsumalla viranomaiset jalkautumaan kuukausittain päiväkeskukseen hankkeen osallistujia tapaamaan.

Kuntoutumisprosessin ytimeen nostetaan polun rinnalle koti, sillä hankkeeseen osallistujien asumistaidot ovat usein puutteelliset, ja moni kärsii päihde- ja rikoskierteen ohella myös asunnottomuuskierteestä. Esimerkiksi Riitta Granfeltin tutkimusten mukaan kodilla on keskeinen merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä, ja hankkeessa sekä tuetaan asumista sosiaalisen isännöinnin keinoin että autetaan osallistujia muokkaamaan asunnostaan koti ja kokemaan siitä ylpeyttä.

Kuntoutumispolku alkaa asunnon muokkaamisesta kodiksi ja asumisen opettelusta, ja tuki jatkuu osallistujille päiväkeskuksessa järjestettävillä ryhmätoiminnoilla. Pikkuhiljaa osallistujien osallisuutta toiminnoissa kasvatetaan ja heidän sosiaalista piiriään laajennetaan ottamalla heidät mukaan esimerkiksi Toivon Portti ry tai seurakunnan toimintaan. Hankkeen tavoitteena on saada kohderyhmä siirrettyä polun lopussa ensin sosiaaliseen kuntoukseen, josta he voivat aikanaan jatkaa kuntouttavaan työtoimintaan.

Hankkeella on alueellista uutuusarvoa, sillä Ikaalisissa ei ole kohderyhmälle kohdennettuja palveluita. Lisäksi se nostaa kodin uudella tavalla kuntoutumisen keskiöön sekä edistää kohderyhmän asiakkuuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa kannustamalla tarjoamalla viranomaisille mahdollisuuden uudenlaiseen jalkautuvaan työhön. Hanke hyödyntää uudella tavalla Toivon Portti ry:n nykyisiä toimintoja, nivoen erilliset, ”ylläpitävät” toiminnot yhteen kuntoutumista edistävän polun osiksi.

Hankkeen tuloksena osallistujien elämänhallinta kohenee, heidän päihde-, rikos- ja asunnottomuuskierteensä katkeavat, he saavat tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kykenevät ylläpitämään asiakkuuksiaan. Hankkeen myötä kohderyhmän aiheuttamat häiriöt vähenevät ja Ikaalisten kaupunkikuva rauhoittuu. Hankkeessa kehitettävästä kuntoutuspolusta tehdään monistettavissa oleva toimintamalli.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmää ovat Ikaalisessa asuvat ja vankilasta vapautuneet tai vapautuvat rikostaustaiset tai rikoskierteeseen ajautumisen uhan alla olevat päihdeongelmasta kärsivät henkilöt. Kohderyhmään kuuluu myös eri kulttuuritaustoista tulevat henkilöt. Kohderyhmän elämänhallintataidot ovat heikot eikä heidän kuntonsa hankkeen alussa ole riittävä edes kuntouttavaan työtoimintaan. Monilla heistä on myös mielenterveyden ongelmia.

Kohderyhmältään vastaavassa RISE-varikko –hankkeessa naisia oli osallistujista 31% ja yli 35 –vuotiaita 59%. Osallistujien sukupuolijakauma on tässä hankkeessa luultavasti samankaltainen, mutta hanke pyrkii painottumaan enemmän hiukan nuorempiin kohderyhmiin, ja tavoitteena on, että puolet hankkeeseen osallistuvista olisi alle 30-vuotiaita.


Toivon Portin päiväkeskuksen asiakaskunta käsittää noin 100 henkilöä. Toivon portin kaikki asiakkaat eivät kuuluu hankkeen kohderyhmään, mutta toisaalta kaikki hankkeen kohderyhmään kuuluvat henkilöt eivät ole päiväkeskuksen nykyistä asiakaskuntaa. Kohderyhmään kuuluvia henkilöitä on Ikaalisten alueella arviolta noin puolet päiväkeskuksen asiakaskuntaan verrattuna.

Ikaalinen on pieni, runsaan 7000 asukkaan kunta. Kohderyhmän määrää Ikaalisissa lisää kuitenkin paikkakunnan hyvä asuntotilanne. Koska asunnon saa Ikaalisissa helposti, saapuu paikkakunnalle henkilöitä, jotka eivät entisellä kotipaikkakunnallaan saa enää asuntoa ja jotka haluavat aloittaa elämänsä alusta.

Potentiaalisen kohderyhmän koko on Ikaalisten alueella arviolta siten noin 50 henkilöä joka koostuu erilaisista kohderyhmistä. Tämä kohderyhmä ei toki ole vakio, vaan ajan myötä henkilöitä poistuu ja uusia saapuu. Kohderyhmää saadaan mukaan hankkeen toimintaan Toivon portti ry:n oman päiväkeskustoiminnan kautta, RISEn sekä päihdetyöntekijöiden tai muiden sosiaaliviranomaisten ohjaamina. Lisäksi kohderyhmää tavoitetaan myös vertaisten puskaradion kautta.

Hankkeen osallistujamääräksi arvioidaan sen koko keston aikana olevan noin 20-30 henkilöä. Hankkeen kesto vaihtelee kunkin osallistujan kohdalla tämän kunnon mukaan, minkä lisäksi osa osallistujista luultavasti katoaa kesken hankkeen. . Hankkeessa mukana pysyvät tarvitsevat usein pitkäaikaista tukea: esimerkiksi RISE varikkohanke Viadia ry:ssä kuntouttavaan työtoimintaan tai töihin/opiskeluihin siirtyi RISEssä vajaa viidennes siihen osallistuneista. Kun huomioidaan yhtäältä sekä mahdolliset katoamiset että toisaalta tarve pitkäkestoiselle tuelle, arvioidaan kunkin osallistujan osallistuvaan hankkeen toimintaan keskimäärin 1-1,15 vuotta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

1. Osallistujien läheiset.
Hanke helpottaa osallistujien läheisten tilannetta, sillä he voivat luottaa osallistujan saavan tarvitsemaansa tukea ja heidän läheisensä tilanteesta kokema ahdistus vähenee.

2. Ikaalisten viranomaiset.
Hankkeen osallistujat työllistävät runsaasti viranomaisresusseja. Hankkeen tarjoaman tuen myötä heidän tuen tarpeensa vähenee ja viranomaisia resursseja säästyy

3. Ikaalisten asukkaat.
4. Hankkeen myötä osallistujien kunto kohenee ja heidän aiheuttamansa häiriöt paikkakunnalla vähenevät. Siten hankkeesta hyötyvät välillisesti kaikki Ikaalisten asukkaat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 116 708

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 115 406

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 136 159

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 133 431

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Luoteis-Pirkanmaan

Kunnat: Ikaalinen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Itsenäisyydenkatu 6

Postinumero: 39500

Postitoimipaikka: Ikaalinen

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 32

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta hyödyntämällä Työ- ja elinkeinoministeriön (12/2011) opasta Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa. Jatkossa osallistutaan aiheeseen liittyviin koulutuksiin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa otetaan tietoisesti huomioon sukupuolen merkitys ja sukupuolten väliset erot asemassa, tarpeissa, elämäntilanteissa ja odotuksissa hankkeen toimintoihin liittyen. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään ottamalla sukupuolinäkökulma mukaan hankkeen kaikkiin vaiheisiin, tavoitteisiin ja toimintoihin. Hankkeessa toimitaan sukupuolisensitiivisesti huomioimalla esimerkiksi naisten ja miesten erilaiset elämäntilanteet, suhteet perheisiin ja lapsiin sekä päihteidenkäytön sukupuolisidonnaisuus ja erilaisuus. Nais- ja mieserityisyyttä huomioiden suunnitellaan hankkeen toimenpiteisiin osallistuminen asikaslähtöisesti. Hankkeen asiakaskunnassa on miesenemmistö, naisia on n. 40 %. Alkukartoituksesta lähtien huomioidaan asiakkaan elämäntilanne ja arvioidaan myös mies- tai naisohjaajan tarvetta yksilöllisesti. Esimerkiksi seksuaalista väkivaltaa tms. kohdanneen naisasiakkaan ohjaajana toimii naisohjaaja tai vastaavasti väkivaltarikostaustaista miesasiakasta ohjaa miesohjaaja.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa huomioidaan sukupuolinäkökulma ja sukupuolten tasa-arvo mutta tämä ei ole päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 1
Ylijäämä ruuan käyttäminen
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta ilmastomuutokseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta kasvillisuuteen ym.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei mainittavaa jätettä tai materiaalia tule hankkeesta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei käytetä uusiutuvia energialähteitä
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 1
Pitkällä aikavälillä on vaikutusta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 1
Vähäistä kehitystoimintaa
Liikkuminen ja logistiikka 2 1
Hankkeellä on vaikutusta liikkumiseen, logistiikkaan ei.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 4
Hankkeessa toteutetaan yksilöllistä ja yhteisöllistä toimintaa, jotka edistävät monipuolisesti kohderyhmien hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 2 1
Hankkeessa toteutetaan tasa-arvoista kohtelua henkilöiden välillä
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Hankkeen myötä kaikkein haasteellisimmassa elämäntilanteissa, työmarkkina-asemassa ja yhteiskunnallisessa asemassa olevien kansalaisten mahdollisuudet yhdenvertaisuuteen kohenevat. Erilaisista kulttuuritaustoista tulevien kansalaisten kulttuurinen yhdenvertaisuus kohenee hankkeeseen osallistumisen myötä ja sen jälkeen työmarkkinoilla.
Kulttuuriympäristö 3 2
Eri kulttuuritaustaiset henkilöt ovat asiakkaina
Ympäristöosaaminen 1 1
Ympäristön osaaaminen on vahäisempää

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen vajaan kolmen vuoden toiminta-aikana oli tarkoitus luoda yksilöllinen askel askeleelta etenevä tuen malli Ikaalisissa asuvien päihde- ja rikostaustaisten tai rikoskierteeseen ajautumisen uhan alla olevien henkilöiden elämänhallinnan kohentamiseksi ja rikoskierteen katkaisemiseksi. Hanke kehitettiin vastaamaan ViaDia Kyrösjärvi ry:n päiväkeskustoiminnassa havaittuun tuen tarpeeseen. Yhdistyksen päiväkeskus tarjoaa kohderyhmälle kohtaamispaikan, mutta päiväkeskuksen palvelut sinällään eivät auttaneet kohderyhmää pois syrjäytymiskierteestä. Suunnittelussa kuultiin Ikaalisten kaupunkia, jonka taholta esitettiin toive kyseiseen asiakasryhmään kohdennetusta hankkeesta.

Askeleet polulle –hanke oli ESR-rahoitteinen sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjuntaan sekä erityistavoitteeltaan työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantamiseen tähtäävä hanke, jossa osarahoittajina toimivat Ikaalisten kaupunki sekä Stea. Kehittämishanke alkoi 1.11.2019 ja päättyi 31.9.2022. Hankkeella oli alueellista uutuusarvoa, sillä Ikaalisissa ei ole kohderyhmälle kohdennettuja palveluita. Lisäksi se nosti kodin uudella tavalla kuntoutumisen keskiöön sekä edisti kohderyhmän asiakkuuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa tarjoamalla viranomaisille mahdollisuuden uudenlaiseen jalkautuvaan työhön.

Hankkeen alussa luotiin toimintaa näkyväksi kartoittamalla sekä alueen muita toimijoita, että luomalla kontaktia asiakaskuntaan ja tarjoamalla kohdennettua tukea arjen toimintoihin. Toiminnassa tapahtui työntekijävaihdos ensimmäisen puolenvuoden jälkeen. Hanketyöntekijä vastasi asiakas- ja hallintotyöstä 100% työajalla.

Toiminta-aikana asiakkaita kirjautui hankkeeseen 22, joiden keskimääräinen asiakkuusaika oli 1,5 vuotta. Asiakkaista naisia oli kolme. Hankkeessa toteutettiin aloituspalaverin jälkeen yksilötyötä sekä pienryhmätoimintaa. Yksilötyö sijoittui asiakkaan näkemiseen hänen kotonaan tai hanketiloissa, jossa asiakasta pystyi kohtaamaan rauhassa ja hänelle turvallisessa tilassa. Työntekijä käytti kartoitukseen kykyviisari-lomaketta ja muita kartoituslomakkeita.

Tärkeää hankkeessa oli yhteistyö muiden toimijoiden, kuten eri viranomaisten, omaisten, vuokranantajien sekä sosiaali-, työllisyys- ja terveyspalvelujen, kanssa. Hankkeessa kehitettiin tuen malli sosiaalisesti heikommassa asemassa olevienkuntoutumisen edistämiseksi, mikä osaltaan auttaa viranomaisia ja muita toimijoita ymmärtämään asiakaskunnan moniongelmaisuutta ja haavoittuvaisuutta sitoutua palveluihin.