|
|
|
Hankekoodi: S21974
Hankkeen nimi: 6AIKA: ROBOBOOST
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2020 ja päättyy 31.5.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2094551-1
Jakeluosoite: PL 4000
Puhelinnumero: 09 7424 5000
Postinumero: 00079
Postitoimipaikka: Metropolia
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Päivi Haho
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopettaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paivi.haho(at)metropolia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358-40-1677990
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Roboboost-hanke vastaa työelämän ja oppilaitosten koulutustarpeeseen robotiikan ja sen oheisteknologioiden alalla. Valtakunnallisessa hankkeessa tuodaan yhteen tällä hetkellä hajallaan olevat robotiikan ja sen oheisteknologioiden osaajat, toimijat ja tarvitsijat. Kasvu- ja rakennemuutosalan yrityksissä on osaajapulaa liittyen robotiikkaan ja sen oheisteknologioihin. Tarvitaan tiedonsiirtoa robotiikkaan perehtyneiltä aloilta niille aloille, jonne robotiikka on tulossa uutena. Hankkeen keskiössä ovat korkean osaamisen älytuotanto, hoitoala sekä useat teollisen tuotannon alat (mm. kiinteistö-, logistiikka-, kiertotalous-, elintarvike- sekä muovi- ja kumiala).
Hankkeen tavoitteena on luoda oppiva ekosysteemi. Hankkeessa kehitetään erilaisia vakiintuneita ja pitkäkestoisia yhteistyömalleja työelämän ja oppilaitosten välille. Nykyisellään koulutuksenantajien vasteaika työelämän tarpeisiin on hidas, eivätkä koulutusten sisällöt vastaa riittävästi työelämän nykyisiä ja tulevia vaatimuksia robotiikan ja sen oheisteknologioiden osalta. Hankkeessa lisätään sekä opiskelijoiden että yritysten, julkisorganisaatioiden ja oppilaitosten henkilökunnan osaamista liittyen robotiikkaan, sen oheisteknologioihin ja näiden huoltoon. Samalla hankkeessa mukana olevat ammattioppilaitokset kehittävät yhteistyömuotoja ja toimintamalleja, jotka tukevat ammatillisen koulutuksen reformin toteutumista. Hanke vastaa myös yritysten/julkisorganisaatioiden tarpeeseen verkostoitua keskenään liittyen robotiikkaan ja sen oheisteknologioihin.
Työntekijä tarvitsee robotiikan ja oheisteknologioiden haltuunottoon teknisen osaamisen lisäksi myös palvelumuotoiluun, muutosjoustavuuteen ja eettisiin kysymyksiin liittyvää osaamista. Hankkeessa yksilöt saavat työkaluja elinikäisen oppimisen ja ammatti-identiteetin muutoksen tueksi. Hankkeen toiminta ehkäisee syrjäytymisvaaraa useilla voimakkaasti sukupuolittuneilla aloilla: hankkeen ytimessä ovat palvelurobotiikan tulo naisvaltaisille hoiva-aloille ja ihmistyötä korvaavien robottien tulo matalasti koulutetuille miesvaltaisille aloille kuten teollinen tuotanto.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat:
- yritykset, julkisorganisaatiot ja niiden työntekijät (olevat ja tulevat)
- oppilaitokset, oppilaitosten opettajat ja muu henkilökunta sekä opiskelijat
- koulutus- ja tutkimuslaitokset
- alanvaihtajat, aikuisopiskelijat ja työttömät
Oulun ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun kohderyhmät keskittyvät erityisesti sosiaali- ja terveysalalle sekä julkiselle sektorille, Metropolia Ammattikorkeakoulun puolestaan robotisaation alalle. Turun ammatti-instituutti TAI:n varsinaisena kohderyhmänä ovat robotiikkaa hyödyntävät yritykset sekä oppilaitoksen puolella kone- ja tuotantotekniikka, ICT, sähköautomaatio sekä sosiaali- ja terveysala (hyvinvointiteknologia). Tampereen seudun ammattiopisto Tredun kohderyhmät sijoittuvat eri alojen tuotantoyrityksiin sekä ammattiopiston tuotannollisiin aloihin. Vantaan ammattiopisto Varian kohderyhmä on sosiaali- ja terveysalan sekä hyvinvointiteknologiayrityksissä. Drone-tekniikan osalta kohderyhmänä ovat alueen kiinteistönhoitoalan, turvallisuusalan ja logistiikka-alan yritykset sekä niiden henkilöstö.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat:
- useat koulutus- ja tutkimuslaitokset, koulutuslaitosten kaikki opettajat ja muu henkilökunta sekä kaikki opiskelijat (tulosten skaalautumisen myötä)
- ulkopuoliset palveluntuottajat (robotiikka-ala ja sen oheisteknologiat)
- elinkeinoelämä (kasvavan osaamisen myötä)
- 6Aika-kaupunkien palveluita käyttävät asukkaat sekä koko suomalainen yhteiskunta
- kohderyhmien asiakkaat ja kumppanit
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 828 077
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 784 662
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 182 971
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 120 949
Maakunnat: Pirkanmaa, Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Tampereen, Turun, Helsingin, Oulun
Kunnat: Vantaa, Oulu, Turku, Tampere, Espoo, Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 88
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 87
Suunniteltu: 555
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Robotiikan ja sen oheisteknologioiden käyttöönotto tehostaa prosesseja ja siten vähentää materiaalien ja energian hukkakäyttöä sekä lisää resurssitehokkuutta. Hanke vaikuttaa välillisesti seuraaviin EU:n monimuotoisuusstrategiassa mainittuihin ekosyystemien huonontumisen keskeisiin tekijöihin: luonnonvarojen liikakäyttö ja ilmastonmuutos (erityisesti fossiilisten polttoaineiden kulutuksen seurauksena syntyy hiilidioksidia, joka on vaikutukseltaan merkittävin kasvihuonekaasu) | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 5 |
| Hanke vaikuttaa resurssitehokkuuden lisäämisen kautta välillisesti seuraaviin EU:n monimuotoisuusstrategiassa mainittuihin ekosyystemien huonontumiseen keskeisiin tekijöihin: luonnonvarojen liikakäyttö ja ilmastonmuutos (erityisesti fossiilisten polttoaineiden kulutuksen seurauksena syntyy hiilidioksidia, joka on vaikutukseltaan merkittävin kasvihuonekaasu). Drone-kuljetukset toimivat sähkövirralla ja käyttävät hyödyksi muuten vapaata ilmatilaa. Näin tulevaisuudessa tarve rakentaa uutta infrastruktuuria tulee vähenemään (luonnon monimuotoisuuden tukeminen). | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 3 |
| Hanke edistää robotiikan käyttöönottoa, mikä puolestaan edistää energiatehokkuutta ja siten vaikuttaa välillisesti kasvihuonekaasujen vähenemiseen (erityisesti fossiilisten polttoaineiden kulutuksen seurauksena syntyy hiilidioksidia, joka on vaikutukseltaan merkittävin kasvihuonekaasu). | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 3 |
| Robotiikan ja sen oheisteknologioiden käyttöönotto tehostaa teollisuuden prosesseja, jolloin materiaaleja voidaan hyödyntää tehokkaammin ja jätettä syntyy vähemmän. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 9 |
| Hanke tukee paikallisten yritysten pitkän tähtäimen suunnittelua (uusimpaan teknologiaan investointi, työntekijöiden osaamisen lisääminen). Hanke tukee yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä (yritysten tarpeisiin vastaava koulutus, uuden teknologian käytön ja huollon osaamisvajeen paikkaaminen). Hankkeen kautta yritysten investointien kannattavuus tehostuu: hankkeen kautta yrityksiin jo hankitut, mutta osaamisvajeen vuoksi vähälle käytölle jääneet, laitteet saadaan käyttöön. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 7 |
| Uusien teknologisten ratkaisujen lisääntyminen (robotiikka ja sen oheisteknologiat) samoin kuin niihin liittyvän osaamisen lisääntyminen, tuottavat pohjaa uusien palveluiden ja aineettomien tuotteiden kehittämiseksi. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 8 |
| Hankkeessa koulutetaan työntekijöitä ja opiskelijoita uusien robotiikkaan ja sen oheisteknologioihin pohjautuvien liikkumis- ja logistiikkaratkaisujen käyttöön (esim.drone-teknologia). | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Hanke edistää hyvinvointia parantamalla työllisyyttä ja ehkäisemällä syrjäytymistä osaamisen lisäämisen kautta. Uudet teknologiat suunnitellaan päälähtöisesti käyttäjälähtöisellä lähestymistavalla, ottaen huomioon ergonomia- sekä psykofyysissosiaaliset tekijät. Robotiikan ja sen oheisteknologioiden käyttöönotto fyysisesti raskaissa työtehtävissä ehkäisee työperäisiä tuki- ja likuntaelinsairauksia, pidentää työuria (ehkäisten aikaisesta eläköitymisestä mahdollisesti seuraavaa syrjäytymistä ja lisäten osallisuutta). Robotiikan jasen oheisteknologioiden käyttöönotto mahdollistaa eläköityvien työntekijöiden paremman fyysisen hyvinvoinnin, mikä tuo laajemmat liikkumis- ja harrastemahdollisuudet, edistää osallisuutta ja ehkäisee syrjäytymistä. Hankkeen palvelurobotiikan markkinoita edistävä osuus tukee kansalaisten hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 6 |
| Hanke edistää tasa-arvoa ehkäisemällä syrjäytymistä ja lisäämällä osaamista vahvasti sukupuolittuneilla matalan koulutuksen aloilla. Tuomalla robotiikan ja sen oheisteknologioiden osaamista naisvaltaiselle hoiva- ja hoitoalalle hanke purkaa perinteisiä sukupuolikäsityksiä koulutuksessa ja työelämässä sekä tasoittaa sukupuolten välistä tietotaitoa uusien teknologioiden suhteen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 6 |
| Huono-osaisuus ja matala koulutus on Suomessa periytyvää. Hanke ehkäisee syrjäytymistä erityisesti matalan koulutuksen aloilla. Hanke vähentää eriarvoisuutta tuomalla uusimpien teknologioiden osaamista matalan koulutuksen aloille, joissa mm. maahanmuuttajataustaisen väestön määrä on yliedustettuna. Uusimpien teknologioiden ja muutosjoustavuuden taidot itsevarmuutta nykyisen työelämän osaamisvaatimuksiin nähden. Työntekijät ja opiskelijat voivat hyödyntää hankkeen kautta kertynyttä osaamista myös muilla aloilla. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
6Aika-hanke Roboboostissa tuotettiin robotiikasta uusia jatkuvan oppimisen koulutuskokonnaisuuksia, valmennuksia ja kokeiluja eri toimialoille ja koulutusasteille. Keskeistä hankkeessa oli muutosvalmennus ja uusien toimintamallien luominen yritysten ja oppilaitosten väliseen yhteistyöhön.
Roboboost-hanke vastasi työelämän ja oppilaitosten koulutustarpeeseen robotiikan ja sen oheisteknologioiden alalla. Valtakunnallisessa hankkeessa tuotiin yhteen tällä hetkellä hajallaan olevat robotiikan ja sen oheisteknologioiden osaajat, toimijat ja tarvitsijat. Hankkeen kohdealoina olivat korkean osaamisen älytuotanto, soteala sekä useat teollisen tuotannon alat.
Roboboost-hankkeen tavoitteena oli lisätä sekä opiskelijoiden että yritysten, julkisorganisaatioiden ja oppilaitosten henkilökunnan robotiikkaan ja sen oheisteknologioihin liittyvää osaamista. Hanke vastasi myös yritysten ja julkisorganisaatioiden tarpeeseen verkostoitua keskenään. Samalla hankkeessa mukana olevat ammattioppilaitokset ja -korkeakoulut kehittivät yhteistyömuotoja ja toimintamalleja, jotka tukevat ammatillisen koulutuksen reformin toteutumista ja yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä alueellisissa ja valtakunnallisissa ekosysteemeissä.
Hankkeen keskiössä oli yksilöiden osaamisen lisääminen. Yksilöiden korkean teknologian osaamisella on suuri merkitys työhyvinvoinnin edistämisessä ja yrityksen liiketoiminnan kasvupotentiaalin luomisessa. Työntekijä tarvitsee myös palvelumuotoiluun, muutosjoustavuuteen ja eettisiin kysymyksiin liittyvää osaamista. Hankkeessa yksilöt saivat työkaluja elinikäisen oppimisen ja ammatti-identiteetin muutoksen tueksi. Hanke myös ehkäisi syrjäytymisvaaraa useilla voimakkaasti sukupuolittuneilla aloilla, kuten hoiva-aloilla ja useilla teollisen tuotannon aloilla.
Hankkeessa tuotettiin 21 robotiikan ja sen oheisteknologioiden koulutuskokonaisuutta, sekä valmennuksia ja kokeiluja. Hankkeen toimenpiteisiin osallistui 800 henkilöä, 158 yritystä tai muuta organisaatiota, ja hanke toteutti 7071 koulutuspäivää. Lisäksi hankkeen webinaareihin ja muihin tapahtumiin osallistui yli 1000 henkilöä.