|
|
|
Hankekoodi: S22334
Hankkeen nimi: Tsemppi – paluu työelämään
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 15.2.2021 ja päättyy 31.7.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Monipalvelukeskus Tsemppi ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 1756671-3
Jakeluosoite: Vanha Hämeentie 29, 20540 Turku
Puhelinnumero: 0400 845 930
Postinumero: 20540
Postitoimipaikka: Turku
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ari Tapani Ropanen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ari.ropanen(at)tsemppi.net
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 845 930
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Turusta puuttuu työhön ja koulutukseen suuntautunut palvelu mielenterveysdiagnoosin saaneille nuorille aikuisille. Julkinen palvelujärjestelmä on lohkoutunut ja jokainen toimija hoitaa oman osuutensa.Palveluverkossa on aukkoja, joista työelämään saatavissa olevat nuoret putoavat.
Haettava hanke asettuu mielenterveysasiakkaiden avuksi ja tueksi kuntoutusprosessin nivelvaiheisiin. Hanke on apuna asiakkaiden kiinnittymisessä takaisin työelämään tai opiskeluihin.
Nykyisin kiinnittymistä hidastavat lainsäädäntö. Kokonaisvaltainen yhteistyö asiakkaan kuntoutuksen edistämisessä toimijoiden kesken puuttuu.
Haettava hanke tukee maakuntastrategiaa synnyttämällä uusia kumppanuuksia ja luomalla yhteistyömallin asiakkaiden ohjauksesta ja kuntoutuksen tukemisesta julkisten toimijoiden ja järjestön välille. Lisäksi hanke täydentää Turussa alkavaa työllisyyden kuntakokeilua erityisesti mielenterveysasiakkaiden sosiaalisen osallisuuden, työkyvyn, opiskelun ja työllisyyden näkökulmasta.
Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat mielenterveysdiagnoosin saaneet 18 – 35 vuotiaat henkilöt. Kohderyhmää ovat myös henkilöt, joilla on selvittämättömiä mielenterveyden häiriöitä (Hankkeen asiakkuuteen voidaan ohjata henkilöitä, joilla epäillään olevan mielenterveyden häiriöitä, esim. paniikkihäiriöitä) ja työn tekeminen tai opiskelu on keskeytynyt. Kohderyhmän henkilöt voivat olla työttömiä, opiskelijoita tai mielenterveyskuntoutujia.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat Turun kaupunki ja Monipalvelukeskus Tsempin henkilöstö sekä Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitos.
Tavoitteista
Hankkeen tavoitteena on nopeuttaa ja tukea kohderyhmien henkilöitä palaamaan työelämään tai opiskeluun. Hankkeen avulla kohderyhmän työ- ja toimintakykyä arvioidaan sekä rakennetaan mielekäs suunnitelma kuntoutukseen.
Asiakas
- Hanke nopeuttaa mielenterveysasiakkaiden paluuta työelämään ja koulutukseen.
- Hankkeen avulla vähennetään mielenterveysasiakkaiden leimautumista
- Hankkeen avulla edistetään yksilöllistä kuntoutumista
Asiakasyhteistyö
- Hanke rakentaa uudenlaisen toimintamallin asiakasohjauksesta ja asiakasyhteistyöstä, jota voidaan myös monistaa toisten käyttöön. (Puplic-Private)Tavoitteena on, että onnistunutta yhteistyömallia asiakasohjauksessa voidaan hyödyntää laajemminkin julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyössä.
Talous
- Hankkeen avulla saadaan aikaiseksi taloudellisia säästöjä; esim. sairaalajaksot vähenevät, sairauslomat lyhenevät, eläkepäätökset vähenevät ja kuntoutustukipäätökset vähenevät.
Hankkeen onnistumista mitataan asiakasvirta-analyysilla, jonka avulla selvitetään asiakasohjauksen sujuvuus ja yhteistyön onnistuminen. Hankkeen avulla toteutuneita toimenpiteitä; työllistyminen ja opiskelujen aloittaminen mitataan ja arvioidaan valittujen interventioiden tehokkuutta.
Arvioinnin ja toiminnan sisällön suunnittelussa mukana on kansainvälinen kumppani italialainen Bergamon yliopisto. Arviointi on osa isompaa kokonaisuutta ja hanke on samalla usean arvioitsijan kohteena jo hankkeen alussa.
Hanketta on valmisteltu Turun kaupungin ja Turun yliopiston kanssa. Valmisteluun mielenterveysosaamisen on tuonut Monipalvelukeskus Tsemppi ry.
Mielenterveysdiagnoosin omaavat 18- 35 vuotiaat, jotka ovat työttömiä, työmarkkinoiden ulkopuolella olevia(esim. mielenterveyskuntoutujia) tai opiskelijoita.. Mielenterveysdiagnoosit voivat olla raskaita tai kevyempiä. Diagnoosit voivat olla esim. ahdistushäiriöt, paniikkihäiriöt, ADHD, masennus jne. Usein ongelmana voi olla esim. sosiaalisten tilanteiden pelkoja ja jännittämistä, mitkä voivat keskeyttää työn tekemisen tai töiden aloittamisen.
Asiakkaina voi olla myös selvittämättömiä mielenterveyshäiriöitä omaavia henkilöitä. Hankkeen asiakkuuteen voidaan ohjata henkilöitä, joilla epäillään olevan mielenterveyden häiriöitä, esim. paniikkihäiriöitä.
Hankkeen kohderyhmänä ovat myös kuntoutustuella eli määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevia henkilöitä. Hanke edistää asiakkaan työllistymistä jo ennen kuntoutustuen päätyttymistä.
Kohderyhmänä on myös yli 30 vuotiaita korkeakouluopiskelijoita tai toisen asteen opiskelijoita, joilla on mielenterveyshäiriöitä.
Kohderyhmien henkilöt ovat usein palveluiden väliinputoajia ja jäävät lopulta ilman mitään palveluja.
Hankkeen välilisinä kohderyhminä ovat Turun kaupungin työllisyyspalvelukeskus, Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitos ja Monipalvelukeskus Tsempin muu henkilöstö.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 377 403
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 354 997
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 467 076
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 428 704
Maakunnat: Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Turun
Kunnat: Paimio, Turku, Lieto, Raisio, Kaarina
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 45
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 22
Suunniteltu: 250
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 2 |
| Hankkeessa suositaan etäkokouksia matkustamisen sijaan. Hankeessa kehitetään paperittoman toimiston käytäntöjä sekä suositaan sähköisiä julkaisutapoja. Nuoria opastetaan jätteiden kierrätykseen, tämä sisältyy kotikäynteihin. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 2 |
| Hankkeen tavoitteena on "paperiton toimisto" ja hankkeessa pyritään suosimaan ekologisia tapoja viestiä ja järjestää kokouksia etänä | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 1 |
| viitataan edelliseen vastaukseen | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 1 |
| viitataan luonnonvarojen käytön kestävyyttä koskevaan kysymykseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 1 |
| viitataan luonnonvarojen käytön kestävyyttä koskevaan kysymykseen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 1 |
| Paperittoman toimiston ja sähköisten julkaisujen suosiminen vähentää syntyviä materiaaleja ja jätteitä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 1 |
| Hankkeessa pyritään suosimaan uusiutuvia energialähteitä | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 4 |
| Hanke parantaa nuorten työllistymistä sekä erityisesti kehittää ammatillisen kuntoutuksen palveluja, joista saattaa nousta uusia liiketoimintamalleja. Tämä edistää nuorten kiinnittymistä kotimaakuntaansa ja parantaa työvoimantarvetta. Yritysten osallisuus kolmannen sektorin palvelujen kehittäjänä on keskeinen osa hanketta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa kehitetään tuotteita ja palveluita, jotka ovat pääosin aineettomia. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 2 |
| Hankkeessa pyritään suosimaan etäkokouksia ja sähköisiä yhteydenpitokeinoja matkustamin ympäristölle koituvaa rasitusta. Sähköisten julkaisujen käyttäminen vähentää oleellisesti logististen palveluiden tarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 7 |
| Hankkeeseen osallistuvien nuorten elämänhallinnan ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen on tärkeä osa hanketta. Hanke edistää näin hyvinvointia, kuntoutumista parantamalla nuorisotakuun toteutumista ja vähentämällä syrjäytymistä | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 9 |
| Sukupuolten tasa-arvon näkökulma huomioidaan hankkeen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa kiinnittämällä huomiota mielenterveysongelmaisten sukupuolisensitiivisiin eroihin ja leimaantumiseen | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Hankkeen palveluote on yksilöllinen ja dialogisesti rinnallakulkeva - Tähän on sisäänkirjoitettu myös asiakaan kulttuuritausta ja aikaisemmasta kokemuspohjasta syntynyt palveluodotus. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 5 |
| Alueellisen kulttuuriympäristön huomioiminen yhteistyölläkolmannen sektorin toimijoiden ja Turun kaupungin kulttuuritoimen kanssa. Tätä hyödynnetään erityisesti hankkeen teemaryhmissä | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
| Hanke pyrkii toiminnallaan luomaan hyviä kestävän kehityksen käytäntöjä ja levittämään niitä yhteistyökumppaneilleen. mm. paperiton toimisto. | ||
Tsemppi paluu työelämään hankeen tavoitteena oli täydentää aukkoja mielenterveyskuntoutujien palveluverkossa. Nykyisin asiakkaiden kiinnittymistä palveluihin hidastavat lainsäädäntö ja näin kokonaisvaltainen yhteistyö asiakkaan kuntoutuksen edistämisessä eri toimijoiden kesken usein puuttuu. Hanke asettui mielenterveysasiakkaiden avuksi ja tueksi näihin kuntoutusprosessin nivelvaiheisiin.
Hanke onnistui vastaamaan uuden toimintamallin toteuttamisessa. Asiakkaille tarjottiin koko hankkeen ajan oikea-aikaista palvelua ja palveluun pääsi keskimäärin noin viikossa. Ohjaus suunniteltiin jokaisen asiakkaan yksilöllisistä tavoitteista lähtien ja asiakkaiden prosessit kestivät hyvin vaihtelevasti tarpeen mukaan muutamista kerroista lähes kahteen vuoteen.
Hankkeeseen pääsivät osallistumaan myös sellaiset asiakkaat, jotka eivät olisi tällaista palvelua muualta saaneet, kuten eläkkeellä ja kuntoutustuella olevat. Esimerkiksi eläkkeellä oleva asiakas pääsi hankkeen tuella työkokeiluun. Asiakkaiden tilanteita kartoitettiin kokonaisvaltaisesti ja heitä tuettiin erittäin monipuolisesti ja yksilöllisesti. Hankkeessa tehtiin yksilöohjausjakson alussa lähes kaikille asiakkaille Kykyviisarit ja osalle Ohjaten uralle kartoitus. Tarpeen mukaan hankkeessa tehtiin asiakkaiden kanssa WRI-FI (The Worker Role Interview) työroolin arviointi.
IPS-mallia toteutettiin mukaillen ja asiakkaita ohjattiin kohti avoimia työmarkkinoita aina, kun se oli asiakkaan tilanne huomioiden realistista. Asiakkaita autettiin työpaikkojen etsimisissä, yhteydenotoissa, cv:n tekemisissä, hakemuksissa, haastatteluihin valmistautumisissa, videoesittelyissä jne. Hankehakemuksessa tavoite oli, että noin 20 % asiakkaista ohjattaisiin töihin tai opiskelemaan. Hankkeen tulokseksi voidaan todeta, että hankkeen ohjaukseen osallistuttuaan 37 % asiakkaista työllistyi avoimille työmarkkinoille tai aloittivat opinnot eli poistuivat työttömyystilastoista. 41 % hankkeen asiakkaista osallistui työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin, kuten työkokeiluihin, palkkatukitöihin tai kuntouttaviin työtoimintoihin
Asiakasmäärätavoite asetettiin hankehakemuksessa suhteellisen kohtuulliseksi eli 250 asiakasta koko hankkeen ajalle. Suunniteltu kohderyhmä oli työttömät työnhakijat, joilla on mielenterveyden haasteita. Hankkeen aikana hankkeen toimintaympäristössä tapahtui iso muutos. Koronapandemian, työllisyyden kuntakokeilun aloituksen, pohjoismaisen työvoimapalvelumallin ja hyvinvointialueille siirtymisen myötä asiakasohjaus työllisyyspalveluista oli vähäistä ja näin numeerisesta tavoitteesta jäätiin. Suunniteltua suurempi osa asiakkaista oli työvoimapalveluiden ulkopuolella ja heidän tilanteiden selvittely kesti merkittävästi pidempään kuin oli suunniteltu.
Verkostoyhteistyö muodostui erittäin tärkeäksi ja usean asiakkaan kohdalla hankkeen aikana. Verkostoyhteistyötä tehtiin erityisesti Varsinasi-Suomen hyvinvointialueen psykiatrian ja Turun työllisyyden edistämisen kuntakokeilun kanssa. Tämä yhtenäisti ja nopeutti suunnitelmien etenemisiä ja niiden toteutumisia, ja helpotti asiakkaiden asioidenhoitoa. Hankkeen yksi tulos on myös IPS-mallia mukaileva työtapa, jossa kannustetaan asiakkaita työelämään suhteellisen nopeasti ja tehdään tiiviisti töitä kohti päämäärää. Tätä työtapaa on mahdollisuus jatkaa Monipalvelukeskus Tsempin toiminnoissa, kuten Tsemppi-Talossa ja kuntouttavassa työtoiminnassa.