|
|
|
Hankekoodi: S22354
Hankkeen nimi: AITO -hanke
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 30.9.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Toivola-Luotolan Setlementti ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 0191024-1
Jakeluosoite: Lapintie 11
Puhelinnumero: 0405152743
Postinumero: 94100
Postitoimipaikka: Kemi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Elina Vettenranta
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: elina.vettenranta(at)toivola-luotola.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401924323
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Maahanmuuttajaperheet (äidit, isät, nuoret) tarvitsevat edelleen erityisempää ja heille kohdennetumpaa tietoa ja tukea kyetäkseen toimimaan yhteiskunnassa sen odottamalla tavalla. Organisaatiot ja maahanmuuttajavanhemmat eivät kykene kattavasti keskustelemaan keskenään, sillä molemmilta osapuolilta puuttuu työkaluja ja ratkaisumalleja keskinäiseen toimijuuteen: asiakkaat tarvitsevat konkreettisia tietoja sekä ohjeita toimimiseen ja organisaatiot asiantuntijaosaamista ja ratkaisumalleja. Yhteistyöllä ja kokonaiskuvan kirkastamisella voidaan tehostaa ja parantaa palveluja, maahanmuuttajien kotoutumista, toimintakykyä, hyvinvointia ja osallisuutta.
Maahanmuuttajaisät huolehtivat usein perheiden asioita, joka aiheuttaa sen, että äidit eivät opi hoitamaan kodin ulkopuolisia asioita ja ottamaan vastuuta samalla tavalla kuin kantaväestön äidit. Isät kokevat kotoutumisprosessin aikana muutoksia perheen sisäisessä roolituksessa, kun uudessa yhteiskunnassa isältä odotetaan erilaista toimintaa kuin mitä kotimaassa. Tällöin isä- ja mieskuva väistämättä muuttuu. Maahanmuuttajanuoret viettävät paljon aikaa oman kulttuurin edustajien kanssa ja heidän integroituminen alueen nuorisotyön piiriin on ollut vähäistä. Maahanmuuttajanuoret eivät ole kiinnittyneet nuorisotyön toimintaan eikä vapaa-ajan palveluihin. Voidaan sanoa, että maahanmuuttajanuoret ovat alueellamme nuorille suunnattujen palvelujen ja toiminnan ulkopuolelle.
Maahanmuuttajaperheiden hyvinvointiin liittyvät asiat ovat vahvasti kulttuuritiedon ja uskomusten varassa, jotka ovat usein ristiriidassa Suomen nykyisten suositusten kanssa. Tarvitaan uusia mahdollisuuksia ohjata perheitä ajattelemaan individualismin keinoin ja saattaa tiedoksi suomalaisen kulttuurin näkökulma. Pelkästään peruspalveluissa ei kyetä tarjoamaan niin intensiivistä palvelua, mitä maahanmuuttajataustaiset vanhemmat ja nuoret tarvitsisivat. Aito - hankkeen avulla kokeillaan yhteistyöhön perustuvia järjestölähtöisiä, kuntien peruspalveluja vahvistavaa ja täydentävää toimintaa.
Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat Meri-Lapin alueella asuvat maahanmuuttaja äidit ja isät sekä perheessä tai sen vaikutuspiirissä olevat nuoret. Hankkeen toisena kohderyhmänä ovat alueen organisaatiot ja toimijat, jotka kohtaavat työssään maahanmuuttajia (kuntien ja alueen sosiaali- ja terveyspalvelut; perhe- ja sosiaalipalvelut, neuvolat, varhaiskasvatus ja koulutoimi, nuoriso- ja vapaa-ajantoimi, mm. koulut, ammatilliset oppilaitokset sekä kolmannen sektorin järjestöt mukaan lukien urheiluseurat). Hankkeen toimialueena ovat Meri-Lapin kunnat (Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio).
Hankkeen ylätavoitteena on edistää maahanmuuttajaperheiden (äidit, isät, nuoret), erityisesti työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakykyä, lisätä osallisuutta ja hyvinvointia sekä kehittää kotoutumisprosessia ja siten kohderyhmän kotoutumista asiakkaan elämäntilanne ja koko perheen kotoutumisen tavoitteet huomioiden. Hankkeessa pilotoidaan, ja luodaan uusia perhelähtöisiä toimintamalleja ja kotoutumisen suunnitelmia yksilöllisen kotoutumisen tukemiseksi.
Hankkeen erityisyytenä ja uutuusarvona on koko maahanmuuttajaperheen (äidit, isät, nuoret) kanssa työskentely tavoitteelliseen työ- ja toimintakyvyn edistämiseen yksiötasolla. Perheen äidit, isät ja nuoret huomioidaan yksilöinä mutta hankkeen toimintojen avulla perheen toimintavalmiudet, perhekokonaisuus ja perheenjäsenten tilanteita arvioidaan yksin ja yhdessä, mutta toisiinsa vaikuttavana kokonaisuutena. Tarkoituksena on voimaannuttaa koko perhettä yhteiseen kotoutumisen ja integroinnin suunnitteluun ja toteutukseen.
Toimintaa on osa alueen palvelujärjestelmää ja sitä toteutetaan yhteistyössä julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tuotoksena olevan toimintamallin myötä Meri-Lapin alueen kulttuuritietoisuus, kulttuurisensitiivinen työote sekä maahanmuuttajien kohtaaminen asiakkaana ja ihmisenä lisääntyy. Kaksisuuntainen kotoutuminen on totta ja monikulttuurisuus on lisääntynyt. Alueella on aktiivinen monikulttuurinen työote, jota verkosto toteuttaa. Organisaatioiden toimintaedellytykset paranevat ja toimintoihin osallistumismäärät kasvavat.
Hankkeessa kootaan jo olemassa olevista seudullisista ja alueellisista verkostoista hankkeelle tarpeenmukaisia kunta-, toimija- ja seutukuntakohtaisia verkostoja. Verkostoissa työskennellään maahanmuuttaja-asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn ongelmakohtien tunnistamiseksi ja luodaan ratkaisukeskeisesti uusia, oikein kohdentuvia ja tarpeita vastaavia toimintamalleja työskentelyyn. Verkostotyön keskiössä ovat toimintamallit, jotka tukevat yksilöä, mutta huomioivat samalla kokonaisvaltaisesti myös asiakkaan perheenjäsenten tilanteen.
Verkosto kehittää toimintaansa maahanmuuttaja-asiakkaiden erityistarpeita huomioivaksi ja tukee työn avulla kohderyhmän toimijuutta kyseisen organisaation asiakkuudessa. Hankkeen yhteistyöllä kehitetään konkreettisia toimintoja ja toimintamalleja sekä kohderyhmälle että osallistuville organisaatioille. Verkosto kehittää erityisesti perheiden kotoutumiseen liittyviä perhekeskeisiä toimintamalleja, joita toimijat voivat hyödyntää jatkossa perheiden kotoutumissuunnitelmia tehtäessä.
Hankehenkilöstö toteuttaa yhdessä toimijakumppaneiden kanssa asiakkaille suunnattua yksilö- ja ryhmänohjausta. Säännöllistä ryhmätoimintaa toteutetaan maahanmuuttajaäideille, -isille ja nuorille yhdessä sekä erikseen ja niiden tavoitteena on tiedonlisääminen. Kohdennettujen yksittäisten ryhmätoimintojen lisäksi toteutetaan tarpeen mukaan koko kohderyhmän kattavaa perheryhmätoimintaa. Ohjauksessa huomioidaan koko perheen tilanne ja kulttuurilliset lähtökohdat kotoutumiseen vaikuttavina asioina. Ohjauksessa luodaan yksilöllisiä elämänhallinnan ja tulevaisuuden suunnitelmia. Ohjausten perusteella asiakkaita ohjataan eteenpäin omien valmiuksien ja tarpeiden mukaan. Yhteistyötä tehdään alueen toimijoiden kanssa asiakkaiden työ- ja toimintavalmiuksien edistyessä.
Hankkeen jälkeen alueella on toimivat ratkaisukeskeiset verkostot, jotka tuottavat yhdessä perheiden kanssa toiminnallisuutta vahvistavia koko perheiden kotoutumissuunnitelmia. Hankkeen tuotoksena alueella ja alueiden kunnilla on käytössä verkostojen laatima toiminta- ja palvelumalli perheiden kotoutumissuunnitelmien laatimiseen, toteutukseen ja seurantaan. Toiminta- ja palvelumallia hyödynnetään ja sitä voidaan levittää myös valtakunnallisesti.
Hankkeen tuloksena kohderyhmän osallisuus on vahvistunut, kun tieto, kokemus ja ymmärrys yhteiskunnasta sekä kansalaistaidoista on lisääntynyt. Elämänhallinta on parantunut, he osaavat toimia ja ovat osallisina digitalisaation toimintakäytäntöjä edellyttämässä yhteiskunnassa. Perhenäkökulma on korostunut ja kohderyhmä on saanut keinoja tukea omaa hyvinvointiaan ja mielenterveyttään. Äidit, isät ja nuoret ovat saaneet myös vertaistukea omiin elämäntilanteisiinsa. Vanhemmat tuntevat olevansa osa ryhmää ja saavat tarvitsemaansa yhteisöllisyyttä, mikä lisää merkityksellisyyden kokemusta ja hyvinvointia. Toimintaan osallistuminen ja neuvonta on vähentänyt yksinäisyyttä, ja osaltaan ennaltaehkäissyt sosiaalisia, psyykkisiä ja taloudellisia ongelmia sekä syrjäytymistä.
Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat Meri-Lapin alueella asuvat maahanmuuttaja äidit ja isät sekä perheessä tai sen vaikutuspiirissä olevat nuoret.
Kohderyhmä koostuu pääasiassa heikommassa asemassa olevista pitkäaikaistyöttömistä, koulutuksen ulkopuolella olevista, luku- ja kirjoitustaidottomista, vasta maahan tulleista tai oleskeluluvan saaneista, joiden sosiaalinen osallisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointi ovat uhattuna ja riski syrjäytyä on todellinen.
Hankkeen toisena kohderyhmänä ovat alueen organisaatiot ja toimijat, jotka kohtaavat työssään maahanmuuttajia (kuntien ja alueen sosiaali- ja terveyspalvelut; perhe- ja sosiaalipalvelut, neuvolat, varhaiskasvatus ja koulutoimi, nuoriso- ja vapaa-ajantoimi, mm. koulut, ammatilliset oppilaitokset sekä kolmannen sektorin järjestöt mukaan lukien urheiluseurat)
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat kaikki seutukunnan asukkaat ja organisaatiot, jotka saavat lisätietoa monikulttuurisuudesta hankkeen toiminnan ja sen toteuttaman kaksisuuntaisen kotoutumisen seurauksena. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös kaikki muut maahanmuuttajat ja toimijat, jotka hyötyvät hankkeessa tuotetusta materiaaleista.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 377 202
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 368 894
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 471 501
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 461 116
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Kemi-Tornion, Torniolaakson
Kunnat: Keminmaa, Simo, Ylitornio, Tornio, Tervola, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 265
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 4 |
| Tiedon lisääminen kestävään kehitykseen ja ekologiseen elämäntapaan liittyen ryhmätoimintojen ja yksilöohjauksen yhteydessä. Pyritään toteuttamaan Vihreä Kemi –arvoja. Yhteistyötä tehdään Kemin kaupunkiviljely –hankkeen kanssa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 3 |
| Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet ja hankkeen toiminnot suunnitellaan luonnonvaroja säästäen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 4 | 4 |
| Tiedon lisääminen ympäristöstä ja luonnossa liikkumisesta/harrastamisesta ryhmätoiminnan ja yksilöohjauksen yhteydessä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 3 |
| Tiedon lisääminen ympäristöstä ja luonnossa liikkumisesta/harrastamisesta ryhmätoiminnan ja yksilöohjauksen yhteydessä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen keskeinen tavoite ei liity Natura 2000 -ohjelmaan. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 3 |
| Toiminnassa hyödynnetään mahdollisimman paljon kierrätettyjä tavaroita ryhmätoiminnan ja yksilöohjauksen tukena. Hankkeessa hyödynnetään mahdollisimman paljon käytettyjä kalusteita ym. minimoidaan turhat hankinnat, tehdään hankinnat mahdollisuuksien mukaan paikallisilta toimijoita. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 2 |
| Hankkeen toteutuksessa huomioidaan energia-asiat ryhmätoiminnan ja yksilöohjauksen yhteydessä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Tehdään mahdollisimman paljon hankintoja/ostetaan palveluja paikallisilta toimijoilta. Tuetaan kohderyhmän tietoisuutta paikallisista toimijoita ja elinkeinoelämän rakenteesta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 6 |
| Yhteistyöverkoston kautta erilaisten ratkaisukeskeisten toimintamallien kehittäminen. Sähköisten viestintätyökalujen kehittäminen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Opastetaan kohderyhmää julkisen liikenteen käyttöön. Kannustetaan kohderyhmää liikkumaan jalan ja pyörällä autoilun sijaan huomioiden hyvinvoinnin ja mielenterveyden näkökulman. Hankkeen toiminnoissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan julkisia liikennevälineitä, kimppakyytejä sekä etätyöskentelyä. Hankinnat tehdään mahdollisuuksien mukaan paikallisesti, käytetään paikallista osaamista. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen tavoitteena on kohderyhmien hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäminen erilaisten keinojen ja yhteistyökumppaneiden avulla. Sosiaalisuus, osallisuus ja osallistuminen ovat toiminnan kulmakiviä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa edistetään tasa-arvoa parantamalla maahanmuuttajataustaisten äitien, isien ja nuorten keskinäistä sekä yhteiskunnallista toimijuutta. Puretaan lähtömaiden perinteisiä sukupuoliroolikäsityksiä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Vahvistetaan kohderyhmän suomalaiseen yhteiskuntaan kuulumisen tunnetta verkostoyhteistyön avulla, jossa otetaan huomioon haasteet ja kehittämisen paikat. Lisätään tietoutta ja ymmärrystä eri kulttuureista. | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 8 |
| Vahvistetaan tietämystä eri kulttuureista erilaisissa verkostopalavereissa ja -tilaisuuksissa sekä toimintamallien kehittämisen yhteydessä. Hankkeella vaikutetaan kulttuuriympäristön kansainvälistymiseen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 4 |
| Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet ja hanke suunnitellaan luonnonvaroja säästäen. Tutustutaan lähiympäristöön ja luontoympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin yhteistyötahojen tuella. | ||
Aito-hankkeella on vastattu alueella tunnistettuun tarpeeseen löytää keinoja ja uusia toimintamalleja maahanmuuttajaperheiden (äidit, isät ja nuoret) kotoutumisen tueksi. Toiminta-alueena oli Kemi, Tornio, Tervola ja Ylitornio.
Hankkeen tavoitteet ja niiden tulokset esitelty alla:
1. Alueellisen, tarvelähtöisen ja ratkaisukeskeisen toimintamallin luominen maahanmuuttajaperheiden (äidit, isät, nuoret) kotoutumisen, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseksi.
Tähän tavoitteeseen oli tarkoitus vastata verkostotyöllä ja seutukunnallisella, toimintarajat ylittävällä yhteistyöllä. Verkostotyö muotoutui joka paikkakunnalla (Kemi, Tornio, Tervola) omanlaisekseen alkuhaastattelusta nousseiden teemojen sekä toimijoiden sitoutumismahdollisuuden mukaan. Joka kunnassa nousi esille varhaiskasvatuksen sekä terveydenhuollon tarve saada keinoja maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa kommunikoimiseen. Tarpeeseen vastattiin monikunnallisella koulutuksella, jossa saatiin keinoja ja materiaaleja työntekijöiden käyttöön.
Kemissä yhteistyö perusopetuksen kanssa muodostui tiiviiksi ja yhteistyössä kehitettiin ja tuotettiin monikulttuurinen vanhempainilta. Tallennetta voi jatkossa käyttää kieliryhmittäin. Se on tekstitetty arabiaksi, somaliksi, dariksi, englanniksi ja venäjäksi ja löytyy Toivola-Luotolan Setlementin YouTube -kanavalta. Monelle kielelle tulkatun yhteisen vanhempainillan lisäksi ukrainalaisille järjestettiin kolme erillistä iltaa ja kongolaisille järjestettiin tilaisuus tallennetta hyödyntämällä.
Monikulttuurinen vanhempainilta oli onnistunut konsepti kaikkien osapuolien näkökulmasta. Asiakkaiden osallisuus toteutui ja he saivat tärkeää tukea ja tietoa lapsiensa koulun käyntiin liittyen. Opettajat saivat maahanmuuttajaperheitä kerralla koolle suuremman määrän ja tilanne saatiin tallenteeksi, mikä helpottaa vastaavien tilaisuuksien järjestämistä jatkossa. Vanhempainillat ovat vaikuttaneet myönteisesti koulujen ja maahanmuuttaneiden vanhempien väliseen yhteistyöhön. Niin opettajat kuin vanhemmat ovat saaneet tietoa ja pystyneet käymään keskustelua koulun käytänteistä ja lapsen tukemisesta koulutyössä. Ennakkoluuloja on vähennetty ja rohkeutta kommunikointiin on lisätty. Vanhemmat ovat myös saaneet toisistaan vertaistukea ja tilaisuuksien jälkeen vanhemmilla on ollut tilaisuus jatkaa keskustelua esiin nostetuista asioista toisten vanhempien kanssa sekä ryhmissä ohjaajilta kysyen.
Torniossa verkoston kanssa toteutettiin Maailma ystäväksi tapahtuma, jonka myötä saatiin uusi malli Tornioon tuoda monikulttuurisuutta esille. Kohtaamisten, myönteisen ilmapiirin ja yhteisen tekemisen myötä edistettiin kaksisuuntaista kotoutumista, jossa eri kulttuurit saivat tietoa toisistaan. Maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa oli tilaisuus keskustella ja osallistujat saivat näkökulmia ja ymmärrystä toistensa kulttuureista. Asiakkaat saivat onnistumisen kokemuksen ja kokivat itsensä osalliseksi osallistumalla aktiivisesti toimintojen järjestämiseen tapahtumassa.
Tervolassa syntyi monialainen ja kiinteä verkosto pienen kunnan toimijoista. Mukana olivat pakolaisohjaaja, terveydenhoitaja, nuorisotyöntekijä, vaka-opettaja, valo-opettaja ja seurakunnan diakoniatyöntekijä. Verkosto koettiin tärkeäksi jakamisen paikaksi ja mm. useita infopäiviä saatiin toteutettua yhdessä maahanmuuttajaperheiden kotoutumisen tueksi.
Yhteenvetona voidaan todeta, että toimijat ovat saaneet keinoja ja uusia ajatuksia oman työnsä tueksi. Verkostotyön tuloksena mallinnettu monikulttuurinen vanhempainilta, maailma ystäväksi tapahtuma sekä vertaistuelliset kohtaamiset ovat olleet onnistuneita konsepteja, jotka tulevat jäämään verkostojen käyttöön.
2.Maahanmuuttajaperheiden (äidit, isät, nuoret) työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen sekä maahanmuuttajaperheiden hyvinvoinnin, osallisuuden ja mielenterveyden edistäminen.
Tavoitteiseen vastattiin ryhmätoiminnan avulla. Kemissä järjestettiin omat ryhmänsä naisille, miehille ja nuorille. Torniossa, Tervolassa ja Ylitorniolla oli perheryhmä toimivin ratkaisu. Ryhmätoiminnoissa käsiteltiin tavoitteita tukevia aiheita laajasti: hyvinvoinnin ja mielenterveyden teemat monipuolisesti, ravinnon, levon ja liikunnan merkitys, harrastukset ja vapaa-aika yleensä, perheenjäsenten rooli perheessä, juhlapyhät, työelämä Suomessa, kirjaston käyttäminen, vuodenajat, pukeutuminen Suomessa, tulevaisuuden suunnittelu, työelämä ja työnhaku, kotoutuminen, kielen oppimisen tärkeys. Asiakkaiden kanssa on myös tutustuttu harrastuksiin ja kannustettu osallistumaan erilaisiin paikkoihin ja toimintoihin.
Hankkeen tuloksena asiakkaille tehdyn palautekyselyn sekä työntekijöiden havaintojen pohjalta voi sanoa, että asiakkaiden aktiivisuus, hyvinvointi ja mielenterveys on kohentunut. Vanhemmuuden taidot ovat kehittyneet ja arjessa jaksaminen on lisääntynyt Asiakkaiden fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky on kehittynyt, ja he ovat saaneet keinoja hyvinvointinsa parantamiseen: liikuntaan liittyviä asioita ja sosiaalisia kontakteja. He ovat saaneet myös tietoa terveellisestä ravinnosta ja oman ajan merkityksestä sekä harrastuksista. He ovat oppineet uusia asioita suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista. Tulevaisuuteen on opittu suhtautumaan luottavaisemmin ja sitä on opittu suunnittelemaan. Osallisuus on lisääntynyt ja omia asioita on opittu hoitamaan itsenäisemmin.
Hankkeen konkreettisena lopputuotoksena tehtiin Koko perhe kotoutuu -opas. Opas on tarkoitettu maahanmuuttajaperheille sekä ammattilaisille oman työnsä tueksi. Opas on laadittu sen pohjalta, minkälaisesta tiedosta uusien kotoutujan ajatellaan hyötyvän. Oppaassa korostuu oman motivaation ja aktiivisuuden löytämisen tärkeys, ja opas toimiikin kannustajana uusille kotoutujille. Se on käännetty arabiaksi, somaliksi, englanniksi, venäjäksi ja swahiliksi. Oppaasta on saatavilla sekä painoversiot että pdf versiot, joita voi ladata ja vapaasti käyttää Toivola-Luotolan Setlementin nettisivuilta. Oppaasta on tiedotettu laajasti alueen eri toimijoille ja valtakunnallisia verkostoja hyödyntäen mm. monikulttuurikeskukset ja setlementtiyhdistykset.
Tavoitteiden toteutumista on seurattu asiakasryhmien sekä verkostojen kokoontumisten määrällä, osallistujamäärillä, palautekyselyillä, suullisilla/kirjatuilla palautteilla sekä työntekijöiden omilla havainnoilla läpi hankeajan. Voidaan todeta, että hanke on onnistunut vahvistamaan maahanmuuttajaäitien -isien ja -nuorten työ- ja toimintakykyä sekä edistämään heidän hyvinvointia, osallisuutta sekä mielenterveyttä.
Hankkeeseen osallistui 241 henkilöä (tavoite 265). Luku pitää sisällään maahanmuuttaja-asiakkaat ja verkoston toimijat. Näistä naisten osuus oli 146 ja verkostoon kuuluvien määrä 41. Työttömiä ja työelämän ulkopuolella olevien tavoitemäärä oli 180 ja heitä tavoitettiin 140. Opiskelemassa tai koulutuksessa oli aloitustilanteessa 46 ja työssä 50. Työssä olevista suurin osa on verkostoon kuuluvia. Lopetustilanteessa opiskelemassa tai koulutuksessa oli 38 ja työssä 43
Ryhmiä toteutettiin yhteensä 286 kertaa ja niiden kesto oli 2-3 tuntia. Yhteensä ryhmissä (aikuiset + lapset) oli 3860 käyntiä.
Muissa tapahtumissa kävijöitä kirjattiin yhteensä 1072. Verkostopalavereja järjestettiin yhteensä 32 kertaa, joissa osallistumisia yhteensä 182. Verkoston koulutus- ja innovointipäiviä oli kolme, ja näissä osallistujia 72. Yksilöohjausta ja neuvontaa arjen asioissa annettiin yhteensä 546 kertaa.